Asumismenot kasvavat tänä vuonna merkittävästi, mikä johtuu energian kallistumisesta. Asumismenojen kehitys riippuu asumis- ja lämmitysmuodosta. Myös ruoan ja liikkumisen kallistuminen syö kotitalouksien ostovoimaa.
Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta. Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan asumiskustannukset nousevat ennakoitua enemmän. Nousu vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta ja talosta. – Nyt horisontissa näkyy useampia riskejä nopeamman kustannuskehityksen osalta, vastaa Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus Yle:lle.
Kiinteistöveron valtakunnallinen kertymä on kasvanut vuodesta 1993 viime vuoden loppuun mennessä viisinkertaiseksi. Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilän mielestä kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista. − Veronkantomielessä on helppoa ja ymmärrettävää ajatella, että verotetaan sellaista omaisuutta, mikä ei pysty pakenemaan maasta.
Koronakriisistä huolimatta asuntomarkkinoiden tila on vahva. Asuntojen hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Peetu Keskisen mukaan myös omakotitalojen hinnat nousevat kysyntäsyistä.
Korona-aikana asumismenojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on pysynyt toistaiseksi paikoillaan. Koronan myötä lisääntynyt etätyöskentely on kasvattanut asunnon koon merkitystä valintakriteerinä sijainnin kustannuksella. − Sijainti on asuntomarkkinoilla edelleen tärkeä tekijä, mutta sen painoarvo on laskenut.
Koronakriisi tuo painetta vuokrien nousuun, ja lisääntynyt työttömyys vaikeuttaa lyhyellä aikavälillä etenkin vuokralaisten asemaa, kertoo Asumismenot 2020 -selvitys. Selvityksen on toteuttanut nyt 10. kerran Pellervon taloustutkimus PTT Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toimeksiannosta.
Suomalaisten asumismenojen kasvu jatkuu, joskin aiempaa hitaampana vuosina 2019-2021, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vuotuinen asumismenoselvitys. Menojen vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5–2,5 prosenttia. – Asumismenojen kasvu on hitaampaa kuin edellisvuosina.
Etelä-Suomessa maksetaan Suomen korkeimpia vastikkeita, uutisoi Helsingin Sanomat. Tilastokeskuksen torstaina julkaisemien tietojen mukaan suurimmat vastikesummat kohdistuvat pääkaupunkiseutuun. Hoitovastike on asunto-osakeyhtiöiden osakkailta kuukausittain perittävä maksuerä.
Kansaneläkelaitos huomioi perustoimeentulotukeen oikeuttavina menoina jatkossa vain rahoitusvastikkeen korkomenot, ei vastikkeen pääomaosuutta. Muutos perustuu korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisuun KHO:2019:46. Perustoimeentulotukea ei voi enää heinäkuun alusta alkaen saada siihen osaan rahoitusvastiketta, joka käytetään yhtiölainan lyhennykseen. Yhtiölainan korot voidaan sen sijaan huomioida, mutta niistä tulee toimeentulotukea hakiessa toimittaa Kansaneläkelaitokselle selvitys, josta koron määrä ilmenee.
Yksi tulevan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on katkaista asumismenojen jatkuva nousu. Kiinteistöliiton teettämän selvityksen mukaan asumismenot nousivat vuosina 2014-2018 keskimäärin noin 3,5 prosenttia vuodessa, ja nousua on luvassa tänäkin vuonna keskimäärin runsaat kaksi prosenttia. – Asumismenot sisältävät jokaista kansalaista koskevia kulueriä, joista monet, kuten kiinteistövero, ovat kaikille samansuuruisia tulotasosta riippumatta.
Asumismenot eriytyvät Suomen kuntien välillä entisestään. Ero on kasvanut peräti 1 500 euroon vuodessa. Kalleimmassa kunnassa Kemiönsaaressa asuminen omakotitalossa maksaa vuodessa runsaat 4 700 euroa, kun huokeimmassa kunnassa Kempeleessä perhe selviää reilulla 3 200 eurolla.