Korjausrakentaminen on ollut alamaissa vuosia, eikä korkotason lasku ole yksin riittänyt sitä käynnistämään. Kiinteistöliiton mielestä korjausrakentamisen elvyttämisen on oltava keskeinen asuntopolitiikan tavoite.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Asumiseen liittyvät velkaongelmat ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Yhä useampi asumismaksujen viivästymisten vuoksi perintään joutunut saa häätöhaasteen. Erityisesti nuorten aikuisten velkaantuminen asumismaksujen vuoksi on moninkertaistunut.
Hoitovastikkeet ovat nousseet 7,9 prosenttia omalla tontilla seisovissa taloyhtiössä ja vuokratonttiyhtiöissä jopa 12,4 prosenttia parin vuoden sisällä, kertoo Kiinteistövälitysalan keskusliitto.
Asumismenot kasvavat tänä vuonna merkittävästi, mikä johtuu energian kallistumisesta. Asumismenojen kehitys riippuu asumis- ja lämmitysmuodosta. Myös ruoan ja liikkumisen kallistuminen syö kotitalouksien ostovoimaa.
Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta. Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan asumiskustannukset nousevat ennakoitua enemmän. Nousu vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta ja talosta. – Nyt horisontissa näkyy useampia riskejä nopeamman kustannuskehityksen osalta, vastaa Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus Yle:lle.
Kiinteistöveron valtakunnallinen kertymä on kasvanut vuodesta 1993 viime vuoden loppuun mennessä viisinkertaiseksi. Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilän mielestä kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista. − Veronkantomielessä on helppoa ja ymmärrettävää ajatella, että verotetaan sellaista omaisuutta, mikä ei pysty pakenemaan maasta.
Koronakriisistä huolimatta asuntomarkkinoiden tila on vahva. Asuntojen hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Peetu Keskisen mukaan myös omakotitalojen hinnat nousevat kysyntäsyistä.
Korona-aikana asumismenojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on pysynyt toistaiseksi paikoillaan. Koronan myötä lisääntynyt etätyöskentely on kasvattanut asunnon koon merkitystä valintakriteerinä sijainnin kustannuksella. − Sijainti on asuntomarkkinoilla edelleen tärkeä tekijä, mutta sen painoarvo on laskenut.
Koronakriisi tuo painetta vuokrien nousuun, ja lisääntynyt työttömyys vaikeuttaa lyhyellä aikavälillä etenkin vuokralaisten asemaa, kertoo Asumismenot 2020 -selvitys. Selvityksen on toteuttanut nyt 10. kerran Pellervon taloustutkimus PTT Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toimeksiannosta.
Suomalaisten asumismenojen kasvu jatkuu, joskin aiempaa hitaampana vuosina 2019-2021, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vuotuinen asumismenoselvitys. Menojen vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5–2,5 prosenttia. – Asumismenojen kasvu on hitaampaa kuin edellisvuosina.