
Inflaatio korkeimmillaan yli 30 vuoteen – vastikkeet nousevat
Suomen inflaatio kohosi maaliskuussa 5,8 prosenttiin. Tämä on korkein luku yli 30 vuoteen. Myös euroalueella inflaatio laukkaa.
Suomen inflaatio kohosi maaliskuussa 5,8 prosenttiin. Tämä on korkein luku yli 30 vuoteen. Myös euroalueella inflaatio laukkaa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyi Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtajan Jussi Pajalan mukaan asuntolainatiskeillä noin 20 prosentin notkahduksena hakemusten määrässä helmi–maaliskuun vaihteessa. − Puhuttiin 2–3 viikosta. Ei ole selvää, johtuiko notkahdus suoraan sodasta vai sattuiko samaan aikaan jotain muuta, Pajala sanoo.
Asumiseen suoraan liittyvät kustannukset ovat jo nyt selkeässä kasvussa. Esimerkiksi sähkön hinnan uskotaan nousevan Suomessa muun Euroopan tasolle. Tähän mennessä sähkön hinta on Suomessa ollut vielä kohtuullisen edullista verrattuna esimerkiksi vaikkapa Saksaan tai Englantiin.
Uudiskohteita markkinoidaan näyttävin havainnekuvin hyviltä paikoilta. Hintakin saattaa vastata alueen muuta tarjontaa. Ostohalut nousevat, mutta ennen kaupoille kiirehtimistä kannattaa rauhassa selvittää muutama asia.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan asumiskustannukset nousevat ennakoitua enemmän. Nousu vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta ja talosta. – Nyt horisontissa näkyy useampia riskejä nopeamman kustannuskehityksen osalta, vastaa Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus Yle:lle.
Kiinteistöverotus kiristyy etenkin kasvukeskuksissa, kun maan ja rakennusten verotusarvoja nostetaan. Asumismenojen kasvu huolettaa kotitalouksia muutenkin, eikä kohoava kiinteistöverotus ole huolista pienin, kirjoittaa Kauppalehti (6.8.2020). Kokenut helsinkiläinen isännöitsijä Tom Siljamäki tiivistää yleisen näkemyksen: kiinteistöverojen nousu jatkuu.
Asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien ja henkilöiden määrä vuonna 2018 on vähentynyt verrattuna vuosiin 2013 ja 2014, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Vuonna 2018 asumiskustannusrasitteisia oli 6,0 prosenttia kotitalouksista ja 3,8 prosenttia henkilöistä. Vuosina 2013-2014 osuudet olivat yli 7 prosenttia kotitatalouksista ja lähes 5 prosenttia henkilöistä.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Helsinki erottuu kustannuksillaan selvästi muista suurista kaupungeista. Kymmenen suurimman kaupungin listassa keskimääräinen nousu kohosi 3,3 prosenttiin.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamat kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 % vuodesta 2018. Tällä kertaa vertailtavien kuntien määrää kasvatettiin kahdeksalla 59:een kuntaan.
Kuntakohtaiset kiinteistöverot ja muut kiinteistökustannukset nousevat kuluvana vuonna edellisvuotta maltillisemmin. Kiinteistöliiton vuodesta 2001 tekemän vertailun mukaan kaikkien tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli saman verran.
Suomalaisten asumismenot kasvavat vuosina 2018-2020 keskimäärin arviolta 2,1 prosentin vuosivauhtia, kertoo Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä teettämä asumismenoselvitys. Vaihtelu asuinpaikan, asumismuodon ja kotitalouden tyypin mukaan on kuitenkin suurta. Samoin vaihtelee se, miten suuren osan käytettävissä olevista nettotuloista asumismenot nielaisevat.
Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat 1,1 prosenttia vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ennakkotietojen mukaan asuntojen ostaminen kallistui 1,2 prosenttia vastaavana ajanjaksona. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omistusasujien asumiskustannukset nousivat 0,2 prosenttia ja asuntojen ostaminen halpeni 0,3 prosenttia.