Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonta kehittää toimintaansa

Helsingin Savoy-teatteri täyttyi tiistaina 17.11. ihmisistä, kun yli 500 rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaista otti osaa pääkaupunkiseudun rakennusvalvontaviranomaisten järjestämään Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaariin. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja niin rakennuslupakäytäntöjen muutoksista kuin rakennusvalvonnan toiminnastakin.

Seminaarin avasi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki. Sinnemäki pohdiskeli puheenvuorossaan pääkaupunkiseudun tulevaa kehitystä ja sen vaikutusta esimerkiksi uudis- ja korjausrakentamiseen. Rakentamiselle luovat tulevaisuudessa paineita muun muassa väestön pakkautuminen pääkaupunkiseudulle ja toisaalta esimerkiksi energiankäyttölinjaukset.

Sinnemäen lisäksi seminaarissa kuultiin puheenvuoroja muun muassa Helsingin ja Vantaan rakennusvalvonnan, Verohallinnon sekä muutaman yrityksen edustajilta. Keskeisiksi teemoiksi nousivat muuttuvat rakennuslupakäytännöt ja lainsäädäntö, luvattoman rakentamisen torjuntakeinot sekä sähköinen asiointi osana rakennusvalvonnan toimintaa. Seminaarin alkupuolella keskityttiin yleisiin rakennusvalvontaan liittyviin asioihin ja loppuosa oli omistettu pientalorakentamiselle.

Seuraavassa on muutama poiminta seminaarin puheenvuoroista:

  • Hallitus on käynnistänyt normienpurkutalkoot, mutta rakentamisessa normeista ei päästä täysin eroon. Reaalimaailmasta kumpuavat – esimerkiksi energiatehokkuuteen ja hyvään sisäilmaan liittyvät – vaatimukset tekevät rakentamismääräyksistä monipolvisia. Anni Sinnemäki, Helsingin kaupunki.
  • Märkätilahankkeisiin ei tarvita Helsingissä enää rakennuslupaa, jos työt tehdään olemassa olevissa huoneistoissa (ei koske suojeltuja ja kosteusvaurioituneita huoneistoja). Tämä lisää taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden vastuuta korjaushankkeiden asianmukaisesta toteuttamisesta. Asunto-osakeyhtiölakia on noudatettava täydellisesti. Lauri Jääskeläinen, Helsingin rakennusvalvonta.
  • Jos korjattavissa tiloissa on kosteusvaurio, rakennusluvan tarve kannattaa selvittää rakennusvalvonnasta. Jos vaurio on vähäinen, rakennuslupaa ei välttämättä tarvita. Ilkka Rekonen, Vantaan rakennusvalvonta.
  • Verottajalle tehtäviä rakentamisilmoituksia yksinkertaistetaan vuodenvaihteessa. Muutokset kohdistuvat ilmoitettaviin urakkatietoihin, mutta eivät tässä vaiheessa työntekijätietoihin tai kotitalouksien tekemiin ilmoituksiin. Kristiina Virmajoki, Verohallinto.
  • Ilman rakennuslupaa rakentaminen on harvoin tarkoituksellista. Usein taustalla on tietämättömyys tai väärintulkinta luvan tarpeesta, ja asia ratkeaa rakennusvalvonnan neuvonnalla. Minna Mättö, Helsingin rakennusvalvonta.
  • Rakentamisessa tulee noudattaa rakennuslupaa ja sen liitteitä. Mikäli tulee tarve poiketa luvasta, siitä pitää ilmoittaa välittömästi rakennusvalvonnalle. Ilmoituksen tekoa ei kannata lykätä, sillä se voi johtaa töiden keskeyttämiseen, työmaan viivästymiseen ja jopa rakenteiden purkamiseen. Risto Levanto, Helsingin rakennusvalvonta.
  • Kiinteistövakuutus korvaa vain äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot. Suojeluohjeiden (esim. paloturvallisuusmääräykset) laiminlyönti vaikuttaa korvattavuuteen, jos se on aiheuttanut vahingon tai laajentanut sitä. Kirsi Yrttiaho, OP.
  • Vantaa on sähköistänyt rakennuslupa-asiointiaan. Lupapiste.fi-palvelussa hoidetaan mm. rakennuslupaan liittyvät lausunnot ja viestintä, ja myös korjaushankkeeseen liittyvät asiakirjat ladataan palveluun. Näin luvan etenemistä voi seurata 24/7. Pasi Timo, Vantaan rakennusvalvonta.
  • Lupapiste.fi on käytössä jo lähes sadassa kunnassa. Ympäristöministeriön tilaaman palvelu on kehitetty helpottamaan rakennuslupa-asiointia. Ilona Liesmäki, Solita Oy.
  • Halvin tarjous rakentamisessa ei ole aina se laadukkain. Esko Lindblad, Suomen Sisäilmakeskus Oy.

 

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.6.2017

Kehitys pääkaupunkiseudun lähiöissä ollut vaihtelevaa

Vuonna 2013 pääkaupunkiseudun lähiöissä oli muuta seutua selvästi matalampi tulo- ja koulutustaso sekä yleisesti korkeampi työttömyysaste. Jo vuonna 1990 lähiöissä oli keskimäärin matalampi koulutus- ja tulotaso kuin muilla alueilla, mutta ero oli pieni. Sen sijaan lähiöiden työttömyysaste oli tuolloin keskimäärin yhtä matala kuin koko seudulla.

27.2.2015

Rakennusvalvonnan kehittämisen vaihtoehdot selvitetty

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen asettama työryhmä on selvittänyt rakennusvalvonnan kehittämisen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Työryhmä luovutti selvityksensä Viitaselle 25.2. Hallitus päätti osana rakennepoliittista ohjelmaa, että rakennusvalvonta kootaan nykyistä suuremmiksi, kuntarajat ylittäviksi yksiköiksi.

9.11.2018

Kiinteistö- ja rakentamismarkkinat painottuvat yhä selkeämmin pääkaupunkiseudulle

Pääkaupunkiseudun väestönkasvu on omaa luokkaansa Suomessa ja edellyttää aktiivisen rakentamisen jatkumista. Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla kasvaakin edelleen ensi vuonna, vaikka Suomen tasolla määrän odotetaan pysähtyvän tai kääntyvän laskuun. Pääkaupunkiseudun asuntoaloitusten määrä on kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden kesän lopulle saakka, mutta rakennuslupien reipas lasku ennakoi käänteen tapahtuvan loppuvuonna.

17.11.2020

Kaupallinen yhteistyö

Asukkaat pitävät jätteiden lajittelua tärkeänä ja haluavat lajitella enemmän

Pääkaupunkiseudun asukkaat pitävät lajittelua tärkeänä ja luonnollisena osana arkea. Suuri enemmistö haluaisi lajitella nykyistäkin enemmän – pullonkaulana on etenkin pienemmillä kiinteistöillä, että keräyspistettä ei ole kiinteistöllä tai lähistöllä. Vuonna 2021 tilanne helpottuu, kun pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräykset astuvat voimaan lajittelun osalta ja lajittelu laajenee nykyistä pienempiin asuinkiinteistöihin.

HSY

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti