
Suomalainen haaveilee yhä omakotitalosta
Suomalaisten unelmakoti on edelleen omakotitalo, selviää LähiTapiolan kyselystä. Talon halutaan olevan omistusasunto ja sijaitsevan luonnon ja palveluiden lähellä. Esteenä unelmille on kuitenkin usein raha.
Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 20–24-vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta viime vuosina osuus on tasaantunut noin neljännekseen. Nuorten muuttoa lapsuudenkodista kuvataan perheessä lapsen asemassa olevien 20–24-vuotiaiden määrällä. Vuonna 2014 lapsen asemassa olevien nuorten suhteellinen osuus ikäryhmästä jopa kasvoi. Lapsen asemassa olevien nuorten osuuden kasvu liittynee kotoa muuttamisen lykkääntymiseen myöhempään ajankohtaan ja kotiin palaamiseen.
Lapsen asemassa olevien 20–24-vuotiaiden osuus 1993–2014
Vuonna 1995 lapsen asemassa oli vielä 42 prosenttia 20–24-vuotiaista, mutta vuoden 2014 lopussa osuus oli enää 25 prosenttia. Nuoret naiset itsenäistyvät ja muuttavat lapsuudenkodista nuoria miehiä aiemmin. Nykyisin vajaa kolmannes miehistä asuu vanhempien luona vielä 20–24-vuotiaina, naisista lapsen asemassa on tässä iässä enää 18 prosenttia. Kolmekymmenvuotiaista miehistä kuusi prosenttia oli perheessään lapsen asemassa, naisista kolme prosenttia.
Jo ennen vuoden 1994 kotikuntalakia vuodesta 1985 vuoteen 1993 lapsen asemassa olevien 20–24-vuotiaiden osuus pieneni 54 prosentista 46 prosenttiin. Myös lain voimaantulon jälkeen heidän osuutensa edelleen pieneni. Tietoja lapsen asemassa olevien määrästä ei ole saatavissa kaikilta vuosilta ennen vuotta 1993. Yhtenäinen aikasarja on vuodesta 1993 lähtien.
Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus
Suomalaisten unelmakoti on edelleen omakotitalo, selviää LähiTapiolan kyselystä. Talon halutaan olevan omistusasunto ja sijaitsevan luonnon ja palveluiden lähellä. Esteenä unelmille on kuitenkin usein raha.
Kiinteistöliiton Taloyhtiökupla-podcastin uusimman jakson aiheena on kodin ostaminen uudiskohteesta. Monia houkuttaa ajatus täysin uudesta kodista, mutta ennen asuntokaupoille ryntäämistä on hyvä selvittää muutama asia.
Pakkanen lisää lämmitysenergian tarvetta ja kustannuksia lämmitysmuodosta riippumatta. Lämmityksen ja ilmanvaihdon säädöt, tulisijan tehokas käyttö ja pienetkin lämmitystarvetta vähentävät toimet auttavat alentamaan lämmityksen kulutushuippuja.
Helsinkiläiseen taloyhtiöön asennettiin Wattisen älylämmitys. Sen ansiosta talovanhus käyttää nyt 15 prosenttia vähemmän lämmitysenergiaa kuin aiemmin.
Wattinen
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään