Muovipakkausten määrä sekajätteessä on vähentynyt selvästi viime vuosina. Muissa jätelajeissa ei ole merkittävää muutosta. Sekajätteen kokonaismäärä on sen sijaan vähentynyt. Nämä tulokset selvisivät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden viime lokakuussa tekemästä kotien sekajätteen koostumustutkimuksesta.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut on tutkinut pääkaupunkiseudun kodeissa syntyvän sekajätteen määrää ja koostumusta vuodesta 2007 alkaen. Edellinen tutkimus tehtiin viime vuoden lokakuussa. Siinä selvisi, että muovipakkausten määrä sekajätteessä on vähentynyt selvästi sen jälkeen, kun HSY käynnisti muovipakkausten keräyksen suoraan taloyhtiöistä. Tämän tutkimuksen mukaan myös sekajätteen kokonaismäärä on vähentynyt.
– Tutkimuksen mukaan sekajätteen määrä on vähentynyt jonkin verran vuodesta 2015, jolloin tehtiin edellinen tutkimus. Tällä hetkellä sitä syntyy kodeissa keskimäärin 157 kiloa asukasta kohden vuodessa. Muutoksesta valtaosa selittyy sillä, että asukkaat lajittelevat jätteensä paremmin, arvioi HSY:n hankepäällikö Aino Kainulainen.
HSY:n tavoitteena on ohjata kierrätykseen kotien jätteestä peräti 60 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä kodeissa syntyvän jätteen kierrätysaste on pääkaupunkiseudulla noin 48 prosenttia.
– Sekajätteestä suurin osa, jopa 76 prosenttia olisi ollut lajiteltavissa kierrätykseen, joten potentiaalia kierrätyksen lisäämiseen on runsaasti, toteaa Kainulainen.
Sekajätteestä on selkeästi eniten vähentynyt muovipakkaukset. Niiden määrä on vähentynyt sekajätteessä peräti 31 prosenttia edelliseen tutkimukseen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että kotien jätetiloihin keräysastian on voinut tilata vapaaehtoisesti syksystä 2017 alkaen. Muovipakkauksia on kerätty myös joissakin kierrätyspisteissä vuodesta 2016 alkaen. Tällä hetkellä muovipakkauksia kerätään noin 7000 kiinteistöstä.
– Oletettavasti muovipakkauksista menee yhä suurempi määrä kierrätykseen lähivuosina. Tuemme keräyksen laajentumista uusilla jätehuoltomääräyksillä, joiden mukaan muovipakkauksia aletaan kerätä erikseen vuonna 2021 kaikista kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Aloitamme tänä keväänä pienkiinteistöissä monilokerokeräyskokeilun, jossa kerätään myös muovipakkauksia, toteaa Kainulainen.
Selkeästi eniten sekajätteessä on biojätettä. Sen osuus sekajätteessä on lähes 40 prosenttia. Sen määrä on melkein sama kuin edellisessä tutkimuksessa. Keskimäärin jokainen asukas heittää edelleen biojätettä sekajäteastiaan noin 60 kiloa vuodessa.
– Biojätteiden lajittelu erikseen muusta jätteestä on hyvin tärkeää, sillä vain siten niiden sisältämät ravinteet saadaan talteen. Teemme biojätteestä biokaasua, josta tuotamme sähköä ja lämpöä, sekä kompostia, jota käytämme mullan raaka-aineena viherrakentamiseen. Harmillista on, että kotien sekajätepussissa on yhä paljon biojätettä, sanoo Kainulainen.
HSY on selvittänyt pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumusta noin kolmen vuoden välein. Edelliset tutkimukset on tehty vuosina 2015, 2012 ja 2007. Jätteiden määrää ja koostumusta seuraamalla voidaan suunnitella entistäkin tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää jätehuoltoa. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi neuvonnan ja jätteiden keräyksen ja hyödyntämisen suunnittelussa.
Viime lokakuussa viikon mittaisella seurantajaksolla kotitaloudet jaettiin tutkimusryhmiin sen mukaan, kuinka monta huoneistoa kiinteistöllä on. Jätekuormat kerättiin eri alueilta ja ne edustavat hyvin pääkaupunkiseudun väestöä. Jätteet lajiteltiin ja punnittiin. Yhteensä tutkimuksen aikana lajiteltiin yli 3,5 tonnia jätettä.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat viime vuonna koko maassa edellisestä vuodesta. Eniten laskivat pienten asuntojen hinnat. Hintaheilunta asuntomarkkinoilla jatkuu, mutta suurissa kaupungeissa alkaa mahdollisesti näkyä kasvun merkkejä.
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä, kertoo Tilastokeskus. Hinnat laskivat erityisesti pienissä asunnoissa. Asuntoja kuitenkin myytiin heinä-syyskuussa kiinteistönvälittäjien kautta 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään