Muovipakkausten määrä kotien sekajätteessä vähentynyt yli 30 prosenttia

Muovipakkausten määrä sekajätteessä on vähentynyt selvästi viime vuosina. Muissa jätelajeissa ei ole merkittävää muutosta. Sekajätteen kokonaismäärä on sen sijaan vähentynyt. Nämä tulokset selvisivät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden viime lokakuussa tekemästä kotien sekajätteen koostumustutkimuksesta.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut on tutkinut pääkaupunkiseudun kodeissa syntyvän sekajätteen määrää ja koostumusta vuodesta 2007 alkaen. Edellinen tutkimus tehtiin viime vuoden lokakuussa. Siinä selvisi, että muovipakkausten määrä sekajätteessä on vähentynyt selvästi sen jälkeen, kun HSY käynnisti muovipakkausten keräyksen suoraan taloyhtiöistä. Tämän tutkimuksen mukaan myös sekajätteen kokonaismäärä on vähentynyt.

– Tutkimuksen mukaan sekajätteen määrä on vähentynyt jonkin verran vuodesta 2015, jolloin tehtiin edellinen tutkimus. Tällä hetkellä sitä syntyy kodeissa keskimäärin 157 kiloa asukasta kohden vuodessa. Muutoksesta valtaosa selittyy sillä, että asukkaat lajittelevat jätteensä paremmin, arvioi HSY:n hankepäällikö Aino Kainulainen.

HSY:n tavoitteena on ohjata kierrätykseen kotien jätteestä peräti 60 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä kodeissa syntyvän jätteen kierrätysaste on pääkaupunkiseudulla noin 48 prosenttia.

– Sekajätteestä suurin osa, jopa 76 prosenttia olisi ollut lajiteltavissa kierrätykseen, joten potentiaalia kierrätyksen lisäämiseen on runsaasti, toteaa Kainulainen.

Muovipakkausia kerätään noin 7000 kiinteistöstä

Sekajätteestä on selkeästi eniten vähentynyt muovipakkaukset. Niiden määrä on vähentynyt sekajätteessä peräti 31 prosenttia edelliseen tutkimukseen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että kotien jätetiloihin keräysastian on voinut tilata vapaaehtoisesti syksystä 2017 alkaen. Muovipakkauksia on kerätty myös joissakin kierrätyspisteissä vuodesta 2016 alkaen. Tällä hetkellä muovipakkauksia kerätään noin 7000 kiinteistöstä.

– Oletettavasti muovipakkauksista menee yhä suurempi määrä kierrätykseen lähivuosina. Tuemme keräyksen laajentumista uusilla jätehuoltomääräyksillä, joiden mukaan muovipakkauksia aletaan kerätä erikseen vuonna 2021 kaikista kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Aloitamme tänä keväänä pienkiinteistöissä monilokerokeräyskokeilun, jossa kerätään myös muovipakkauksia, toteaa Kainulainen.

Selkeästi eniten sekajätteessä on biojätettä. Sen osuus sekajätteessä on lähes 40 prosenttia. Sen määrä on melkein sama kuin edellisessä tutkimuksessa. Keskimäärin jokainen asukas heittää edelleen biojätettä sekajäteastiaan noin 60 kiloa vuodessa.

– Biojätteiden lajittelu erikseen muusta jätteestä on hyvin tärkeää, sillä vain siten niiden sisältämät ravinteet saadaan talteen. Teemme biojätteestä biokaasua, josta tuotamme sähköä ja lämpöä, sekä kompostia, jota käytämme mullan raaka-aineena viherrakentamiseen. Harmillista on, että kotien sekajätepussissa on yhä paljon biojätettä, sanoo Kainulainen.

HSY on selvittänyt pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumusta noin kolmen vuoden välein. Edelliset tutkimukset on tehty vuosina 2015, 2012 ja 2007. Jätteiden määrää ja koostumusta seuraamalla voidaan suunnitella entistäkin tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää jätehuoltoa. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi neuvonnan ja jätteiden keräyksen ja hyödyntämisen suunnittelussa.

Viime lokakuussa viikon mittaisella seurantajaksolla kotitaloudet jaettiin tutkimusryhmiin sen mukaan, kuinka monta huoneistoa kiinteistöllä on. Jätekuormat kerättiin eri alueilta ja ne edustavat hyvin pääkaupunkiseudun väestöä. Jätteet lajiteltiin ja punnittiin. Yhteensä tutkimuksen aikana lajiteltiin yli 3,5 tonnia jätettä.

Tutkimus on julkaistu HSY:n nettisivuilla

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

29.4.2015

Osakeasuntojen hinnat laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,6 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 1,0 prosenttia. Vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,1 prosenttia.

16.6.2022

Tilastokeskus: Lämmitysmenot nostivat hoitovastikkeita

Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat viime vuonna 5,6 prosenttia edellisvuodesta. Eniten nousivat lämmityskulut, kun korjauskulut taas pienenivät. Asuntojen ja asuinrakennusten korjauksiin käytetty yhteisrahamäärä kasvoi edellisvuodesta.

2.5.2018

Osakeasuntojen hinnat laskivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,2 prosenttia, kun taas muualla Suomessa ne laskivat 1,0 prosenttia. Vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat pysyivät ennallaan koko maassa.

9.11.2018

Kiinteistö- ja rakentamismarkkinat painottuvat yhä selkeämmin pääkaupunkiseudulle

Pääkaupunkiseudun väestönkasvu on omaa luokkaansa Suomessa ja edellyttää aktiivisen rakentamisen jatkumista. Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla kasvaakin edelleen ensi vuonna, vaikka Suomen tasolla määrän odotetaan pysähtyvän tai kääntyvän laskuun. Pääkaupunkiseudun asuntoaloitusten määrä on kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden kesän lopulle saakka, mutta rakennuslupien reipas lasku ennakoi käänteen tapahtuvan loppuvuonna.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti