Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana, ilmenee ympäristöministeriön tilaamasta raportista.
Raportissa tarkastellaan häätöjen kokonaistilannetta valtakunnallisesti ja yhdeksää suurinta kaupunkia.
Häätöjen vuosittainen lukumäärä pysyi jokseenkin tasaisena vuosina 2015–2021. Vuodesta 2022 alkaen häätömäärät ovat kuitenkin olleet selkeässä kasvussa. Viime vuonna häätöjä tuli ulosottoon vireille 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.
Toteutuneiden häätöjen määrä kasvoi tarkastellulla ajanjaksolla Helsingissä 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Jyväskylässä 138 prosenttia. Espoossa kasvua oli 71 prosenttia ja Lahdessa 54 prosenttia. Ainoastaan Oulussa häätöjen määrä laski ja oli 31 prosenttia pienempi kuin vuonna 2015.
Kaupunkien välillä oli myös huomattavia eroja siinä, mikä oli häädettyjen vuosittainen osuus kaikista vuokra-asujista. Vaikka häätöjen määrä kasvoi prosentuaalisesti eniten Helsingissä, häädettyjen osuus kaupungin vuokralla asuvista oli viime vuonna silti kolmanneksi pienin ja esimerkiksi vain noin puolet Vantaan vastaavasta osuudesta.
Valtion tukemista vuokra-asunnoista häätö saatiin kaikkina vuosina suhteessa useammin kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoista. Merkittävä osa häädetyistä päätyy häädön jälkeen asuntoväestön ulkopuolelle, eli esimerkiksi hoito- tai rangaistuslaitokseen, asuntolaan tai asunnottomaksi.
Viimeisen vuosikymmenen aikana 68 prosenttia häädön saaneista oli miehiä ja lähes puolet alle 35-vuotiaita. Häädöt keskittyvät voimakkaasti nuoriin miehiin, joiden korkein suoritettu tutkinto oli perusasteelta tai ammattikoulusta. Häädetyistä 82 prosenttia on syntynyt Suomessa.
Lähes puolet häädöistä tapahtui alle vuoden asumisen jälkeen. Häädetyt ovat vaihtaneet asuinpaikkaa keskimäärin joka toinen vuosi. Iäkkäät häädetyt ovat asuneet häätöasunnossaan keskimäärin muita pidempään.
Häädöt Suomessa 2015–2024 -raportin laati VATT Datahuone ympäristöministeriön toimeksiannosta.
Asumishäiriöt ja häädöt ovat lisääntyneet viime vuosina roimasti aiemmasta. Taloyhtiökin voi olla vuokranantaja. Häiriötä aiheuttavan asukkaan häätäminen on pahimmillaan pitkä ja työläs prosessi, joka tuo ikävän kolhun myös yhtiön talouteen ja asumisviihtyvyyteen.
Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden julkistamassa raportissa tarkastellaan rakennetun ympäristön tilaa. Raportin mukaan korjausvelan hallinnan tulisi olla tärkein prioriteetti. Rakentamisessa tulisi siirtyä yhä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.
Taloyhtiö voidaan poistaa rekisteristä tai asettaa selvitystilaan, jos yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, elinkeinotoimintalaissa tarkoitettua edustajaa ei ole kaupparekisterissä tai yhtiö on asetettu konkurssiin, joka on rauennut varojen puutteessa.
Tilaajille
Yhtiöjärjestys muodostaa yhtiön niin sanotun sisäisen lain, jota kaikkien yhtiössä tulee lainsäädännön ohella noudattaa. Jokaisen osakkaan olisikin hyvä tuntea oman taloyhtiönsä yhtiöjärjestyksen sisältö. Osakkaan vastikkeenmaksuvelvollisuutta koskevat määräykset ovat keskeisimpiä yhtiöjärjestyksen määräyksiä.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään