
Kierrätys lisääntyi ja monipuolistui uusitun jätepisteen ansiosta
Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOASin kohteisiin uusittiin Molok-syväkeräyspisteet. Kierrätysaste nousi sen jälkeen kaikissa uusituissa kohteissa, ja osassa se tuplaantui.
Molok
Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOASin kohteisiin uusittiin Molok-syväkeräyspisteet. Kierrätysaste nousi sen jälkeen kaikissa uusituissa kohteissa, ja osassa se tuplaantui.
Molok
Kahdessa joensuulaisessa taloyhtiössä siirryttiin yhteiseen syväkeräysjärjestelmään. Uuden jätepisteen myötä kierrättäminen monipuolistui.
Molok
Uusi jätelaki astui voimaan viime kesänä. Osa uudesta jätelainsäädännöstä tulee voimaan portaittain vuosina 2022–2024. Jätelainsäädännön uudistuksen taustalla on EU:n jätesäädöspaketti, joka tähtää jätteiden määrän vähentämiseen, uudelleenkäytön lisäämiseen ja kierrätykseen.
Uuteen jätelakiin on tarkoitus siirtyä jo heinäkuun alusta. Osa uudesta jätelainsäädännöstä tulee voimaan portaittain vuosina 2022–2024. Uuden jätelain muutoksen taustalla ovat EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi.
Kiertotalouden kasvuyritys- ja startup-tapahtuma FRUSH järjestettiin tänä vuonna virtuaalisena Forssan Yrityskehitys Oy:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. FRUSH kokosi yhteen kaikkia aiheesta kiinnostuneita ympäri Suomen: kasvuhakuisia yrittäjiä, startupeja, rahoittajia, kuntia, alan opiskelijoita ja tutkimuslaitoksia. Onko edessä maailmanloppu vai onnistummeko kääntämään kulutuksen kestävälle pohjalle?
Käyttöikänsä loppuun tulleiden, sisäilmaongelmaisten tai muutoin tyhjiksi jääneiden rakennusten purkaminen on kiihtynyt Mikkelin seudulla. CityLoops- ja Rapurc-hankkeissa selvitetään ja kokeillaan uusia toimintatapoja, joilla purkumateriaaleja hyödynnetään entistä arvokkaampiin käyttökohteisiin. Purkamisen kiertotalouteen on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota EU:n ja Suomen tasolla.
Meidän tulee pitää huolta siitä, että siirtyminen ilmastoviisaasen, kestävään yhteiskuntaan on houkuttelevaa, sanoo Swecon Chief Sutainability Officer Mattias Goldmann Fastighetstidningenin verkkolehdessä. Hän on myös kirjoittanut aiheesta kirjan Klimatsynda. Goldmann uskoo, että kiinteistöala on tulevaisuudessa eräs tärkeimmistä raaka-aineiden uusiokäyttäjistä.
Uuden jätelakiehdotuksen mukaan tekstiilien erilliskeräysvelvoite tulisi Suomessa voimaan jo vuonna 2023. Tavoite on kaksi vuotta EU:n direktiivin velvoitetta edellä. Jätteen keräysjärjestelmän kehittäminen on parhaillaan työn alla, kirjoittaa Yle.
Lajittelu helpoksi kotitalouksissa -kokeilussa pureudutaan jätteen lajitteluun kodeissa. Kokeilu on osa Jyväskylän kaupungin käyttäjälähtöisiä Circwaste -kokeiluja, selviää kaupungin tiedotteesta. Kodeissa syntyvä jäte on nykyisin suurelta osin lajiteltavissa, mutta keittiöiden jäteastiat eivät ole aina siihen kannustavia välineitä.
Vammalan Hyötykeräys oy:lle myönnettiin Sastamalan vuoden ympäristötekopalkinto. Perusteena on yrityksen toiminta jätteen kierrätyksen edelläkävijänä Sastamalan alueella. Kotimaisessa omistuksessa oleva yritys toimii koko Pirkanmaalla ja osassa Satakuntaa, kertoo Alueviesti.
Joulu ja uusi vuosi tuovat valoa pimeyteen: Lahjoja annetaan, herkutellaan hyvää ruokaa ja koristellaan kotia. Samalla tyhjien pakkausten määrä kasvaa tavallista suuremmaksi. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy kokosi yhteen vuodenvaihteen kysytyimmät pakkausten lajitteluvinkit.
Head Recycle Systemsin kehittämää muovijakeet asukkaan puolesta erottelevaa pilottilaitteistoa esiteltiin vastavalmistuneen kerrostalon jätepisteessä Oulussa, kertoo Aamulehti. – Laite tunnistaa asukkaan heittämän muovijätteen ja lajittelee muovin kahteen jakeeseen: jatkojalostukseen soveltuvat muovit ja energiajätteeksi menevän muoviraaka-aineen, kertoo Head Recycle Systemsin toimitusjohtaja Johnny Pehkonen. Muoviroskiksen sisällä on prosessori, joka tunnistaa eri muovilaadut NIR-teknologiaa hyväksi käyttäen.