Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat tänä vuonna nousseet kahta edellisvuotta maltillisemmin, ilmenee Kiinteistöliiton kyselystä.
Monen vuoden nopean kasvun jälkeen kiinteistökustannusten nousu on useimmissa kaupungeissa hidastunut, ja taloyhtiöt ovat onnistuneet muutenkin tasapainottamaan talouttaan.
Taloyhtiöiden vastikekehitys on kyselyn perusteella ollut aiempaa maltillisempaa. Kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Hoitovastike on noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia kuluvana vuonna.
Kymmenen suurimman kaupungin kerrostaloissa keskimääräinen hoitovastike on noussut noin 2,3 prosenttia. Viime vuonna nousua oli 4,3 prosenttia ja vuonna 2023 runsaat kahdeksan prosenttia.
Nopeinta hoitovastikkeen keskimääräinen nousu kerrostaloyhtiöissä on Järvenpäässä, noin kuusi prosenttia, sekä Oulussa ja Tampereella, noin neljä prosenttia. Turussa kerrostaloyhtiöiden vastikenousu jää alle prosentin ja Vantaalla 1,4 prosenttiin.
– Kuntakohtaisten verojen ja maksujen lisäksi taloyhtiöiden kustannuksiin vaikuttavat yksityisten palveluiden kustannus- ja hintakehitys sekä taloyhtiöiden rahankäyttö palveluihin ja ylläpitoon, muistuttaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Aiempaa maltillisempi kustannuskehitys näkyy taloyhtiöiden taloustilanteessa. Kyselyn vastaajista jo 83 prosenttia ilmoitti taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen olevan vakaa. Osuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna, mutta kaupunkikohtaista vaihtelua on.
Suurimpien kaupunkien joukossa kerrostaloyhtiöiden taloustilanteet olivat vastaajien mukaan vakaimmat tänä keväänä Jyväskylässä, Vantaalla ja Kuopiossa. Tampereen ja Helsingin taloyhtiöitä koskevat arviot olivat hieman varovaisempia.
Taloyhtiön tilillä oli vuoden 2024 lopulla vastaajien karkean arvion perusteella keskimäärin noin 3,5 kuukauden hoitovastikemäärää vastaava rahamäärä. Lukema oli sama kuin vuotta aiemmin. Helsingissä, Espoossa ja Oulussa taloyhtiön hallussa oleva likviditeetti oli muuta maata pienempää.
Lähes viidenneksellä yhtiöistä on enintään kuukauden puskuri tilillään. Helsinkiläisillä kerrostaloyhtiöillä osuus oli 23 prosenttia ja Tampereella 21 prosenttia. Rivitaloyhtiöillä on keskimäärin hivenen kerrostaloja enemmän likvidejä varoja käytössään.
Kyselyn vastaajista 70 prosenttia ilmoitti, että vastikerästien määrä on pysynyt ennallaan. Vastikerästien pienentymisestä yhtiöissään kertoi tänä vuonna 15 prosenttia ja kasvusta 11 prosenttia vastaajista.
Keskimääräinen vastikerästien määrä on noussut kerrostaloyhtiöissä miltei 1 400 euroon yhtiötä kohden, kun se vuosi sitten oli hieman alle 1 300 euroa ja keväällä 2023 noin 1 100 euroa.
Ylimääräisten vastike-erien valtuuksista hallitukselle oli päättänyt edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa peräti 85 prosenttia taloyhtiöistä. Yleisin valtuus koski kahta ylimääräistä vastike-erää.
Vastaajien taloyhtiöistä 76 prosenttia ei ollut perinyt yhtään ylimääräistä vastike-erää viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 14 prosenttia ja kaksi ylimääräistä erää kahdeksan prosenttia yhtiöistä.
– Osa taloyhtiöistä pitää kyselyn perusteella edelleen erittäin pientä kassaa. Tämä voi aiheuttaa akuutteja maksuhaasteita varsinkin yllättävien kulujen ilmaantuessa. Tällöin osakkaiden keskuudessa on tärkeää olla ymmärrys mahdollisten ylimääräisten vastikkeiden tarpeesta, jotta osakkaiden oma talous kestää mahdolliset lisämenot, toteaa liiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Toukokuussa toteutettuun kyselyyn vastasi runsaat 5 100 taloyhtiöpäättäjää eri puolilta Suomea.
Laskevien korkojen myötä taloyhtiölainojen korkomenot ovat pienentyneet. Yleisesti taloyhtiöiden talous on aiempia vuosia parempi. Pankin arvion mukaan tänä keväänä rahoitusvastikkeet pienenevät, mutta hoitovastikkeet nousevat.
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään