Asunto-osakeyhtiölaki on keskeisin taloyhtiöitä koskeva laki. Kuinka sitä tulkitaan käytännössä? Lakiasiantuntijamme kertovat.
Taloyhtiöiden remonttikustannukset voivat nousta, jos maankäyttö-¬ ja rakennuslain uudistukseen ujutettu vastuunjako toteutuu, epäilevät asiantuntijat. Hallitus haluaa puuttua rakentamisen laatuun Suomessa. Sen seurauksena maankäyttö- ja rakennuslakiin on tulossa mittava rakennushankkeiden virhevastuuta koskeva uudistus.
Kun asunto vaihtuu, tai sinne tehdään hankintoja ja remontteja, myös kotivakuutuksen turvan laajuus ja korvausmäärä on syytä tarkistaa. Tämä koskee yhtä lailla omistus- kuin vuokra-asujiakin. Kaikkein tärkeintä vaihdostilanteissa on, ettei kotivakuutusturva pääse katkeamaan.
Jos sijoittajat eivät tulevaisuudessa voi enää vähentää taloyhtiölainoja vuokratulojen verotuksessa, muutoksella voi olla raju vaikutus asuntomarkkinoihin. Näin näkevät alan asiantuntijat. Siitä he ovat eri mieltä, onko muutos hyvä vai huono.
Suomeen valmistellaan positiivista luottotietorekisteriä, jonka kautta luotonantajat voisivat nähdä reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja muut tulotiedot. Taloyhtiölainat ovat jäämässä ensimmäisessä vaiheessa ulos positiivisesta luottotietorekisteristä ja se on Isännöintiliiton mielestä ongelma. Isännöintiliitto vaatii oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa positiiviseen luottotietorekisteriin merkittäväksi mahdollisimman pian myös osuudet taloyhtiölainoista.
Tasavallan presidentin tänään vahvistama uusi asumisoikeuslaki parantaa asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Se lisää myös asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yksinkertaistaa asukasvalintaa. Suomessa on noin 50 000 asumisoikeusasuntoa, ja niissä noin 100 000 asukasta.
Sähköautojen ja sähköisen asioinnin yleistyminen ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka tuovat tarvetta päivittää taloyhtiömuotoista asumista sääntelevää asunto-osakeyhtiölakia. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki on ollut voimassa runsaat kymmenen vuotta, joiden aikana moni asia taloyhtiöissä on muuttunut. Kiinteistöliiton lakimiehet vastaavat vuosittain useisiin tuhansiin neuvontapuheluihin, joiden aiheet liittyvät taloyhtiöiden juridisiin pulmiin.
Viime kesänä voimaan tullut uusi tieliikennelaki on johtanut hankaliin pysäköintiongelmiin taloyhtiöiden pihoilla. Tieliikennelaki ei sisällä säännöstä, jonka mukaan pysäköinti yksityisellä alueella olisi kiellettyä ilman maanomistajan tai -haltijan lupaa. Säännöksen puuttumisen vuoksi yksityiset alueet, kuten taloyhtiön piha-alueet, jäivät kunnallisen pysäköinninvalvonnan ulkopuolelle.
Oikeudenkäyntikulut riita-asioiden pääkäsittelyssä jatkavat yhä kasvuaan. Vasta julkaistun tutkimuksen mukaan käräjäoikeuksissa ratkaistujen riita-asioiden määrä on vähentynyt, mutta käsittelyaika on pidentynyt, kirjoittaa Taloussanomat. Tutkimus (edilex.fi) liittyy hallitusohjelman kirjaukseen oikeudenkäyntikuluriskin alentamiseksi.
Kuntaliiton ja Ylen tekemässä kyselyssä viranomaiset tuovat esiin kiinteistönhaltijan jätteenkuljetusjärjestelmän ja jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmän aiheuttamat haasteet jätehuollon kehittämiselle ja viranomaistyölle. Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen koetaan toimivan paikoitellen puutteellisesti, mikä vaikeuttaa monin osin kunnan jätehuollon järjestämistä ja asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Jatkuva kuljetusasioiden ja niitä koskevien valituksien käsittely vie huomattavasti resursseja jätehuollon kehittämiseltä.
Kuluvan vuoden alusta lähtien EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolisten maiden kansalaisten on täytynyt hakea puolustusministeriöstä lupa kiinteistön hankkimiseen Suomesta. Uudistuksen on arveltu vaikuttavan myös ulkomaalaisen oikeuteen hankkia asunto-osakeyhtiön osakkeita Suomessa, kirjoittaa lakiasiantuntija Kiinteistöliiton blogissa. Lupaa edellyttävällä kiinteistön hankinnalla tarkoitetaan sellaista oikeustoimea, jolla hankitaan kiinteistön tai sen määräosan tai määräalan omistusoikeus.
Asunto-osuuskunta voisi olla hyvä vastaus asumisen kustannusten pienentämiseen erityisesti pääkaupunkiseudulla. Esteenä kuitenkin on, että aiheesta on liian hajanaista tietoa ja siltä puuttuu tarvittavaa sääntelyä sekä julkisen vallan muita toimia, kuten kaavoitusratkaisuja, ilmenee Pellervon Taloustutkimus PTT:n selvityksestä. Myös ARA:n takausmalli johtaa siihen, että nyt kehitteillä olevat asunto-osuuskunnat ovat lähinnä vuokra-asumispohjaisia – vaikka omistuspohjaiselle kohtuuhintaisen asumisen innovaatiolle […]
Kotkalainen taloyhtiö suunnittelee parvekkeiden lasitusta, josta maksaisivat myös ne, joilla ei ole parveketta. Lasituksen ja parvekkeiden kunnostuksen kustannukset jakautuisivat kaikkien osakkaiden kesken, vaikka yhtiössä on 12 yksiötä, joissa on ranskalainen parveke, kirjoittaa Kouvolan Sanomat (8.6.2020). Suomen Kiinteistöliiton avustava päälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että kysymys on hyvin tyypillinen, ja asia on ratkaistu jopa korkeimmassa oikeudessa (KKO:2005:83).