EU:n energiayhteisöjä koskevan lainsäädännön muutoksen myötä aurinkosähkön hyvityslaskentamalli muuttuu Suomessa lailliseksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Aurinkosähkön pientuotanto on jo kasvanut Suomessa viime vuosina nopeasti, kirjoittaa Kauppalehti (5.5.2020).
LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Aholan arvion mukaan vuonna 2019 aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi 70–80 megawatilla, enemmän kuin koskaan aiemmin. Kuluvalle vuodelle professori ennakoi 100 megawatin lisäystä, joskin koronakriisi voi vaikuttaa investointeihin. Aurinko-sähkövoimaloita on jo yli 20 000, ja erityisesti yksityiskuluttajien rakentamien aurinkovoimaloiden osuus kapasiteetista kasvoi viime vuonna, Ahola sanoo.
Energiaviraston tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2018 aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi 82 prosenttia. Kyseisen vuoden lopussa Suomessa oli sähköverkkoon liitettyä aurinkosähkötuotantoa noin 120 megawattia, mökeille asennettuna kymmenen megawattia.
Viime vuonna EU:n energiayhteisöjä koskeva lainsäädäntö muuttui, ja hyvityslaskentamalli tulee Suomessa lailliseksi vuoden loppuun mennessä. Muutoksen myötä taloyhtiön aurinkosähkön tuotanto voidaan jakaa osakkaille älymittareiden datan perusteella. Tämä tuo kaikki kerrostalo- ja rivitaloyhtiöt potentiaalisiksi asiakkaiksi, Jero Ahola sanoo.
Myös niin sanottu tuntinetotus mahdollistuu – silloin kuluttujan yhden tunnin aikana sähköverkkoon myymä ylituotanto ja verkosta ostettu sähkö vähennetään toisistaan ja aurinkosähkön määrä omassa käytössä kasvaa. Tämä parantaa kotitalouksiin asennettujen aurinkovoimaloiden kannattavuutta, Ahola kuvailee.
Tähän asti kotitalouksien osalta aurinkovoiman käytön kasvua on rajoittanut se, että taloyhtiöiden kiinteistöverkoissa asukkaille jakeluverkkoyhtiöiden mittareiden kautta kulkevasta aurinkosähköstä joudutaan maksamaan siirtomaksuja ja veroja, vaikka sähkö ei johdu julkiseen verkkoon. Aurinkosähköllä on siksi katettu vain taloyhtiön yhteisen sähköliittymän kulutusta, kuten ilmanvaihtolaitteiden tai valaistuksen kuluttamaa sähköä.
Jos kerrostalon rappukäytävästä leviää asuntoon savun hajua, oikea toimintatapa on jäädä omaan asuntoon ja soittaa hätänumeroon. Vaarallisinta on yrittää poistua savuista rappukäytävää pitkin. Rakennuksen palo-osastointi estää palon ja savukaasujen leviämisen huoneistojen välillä.
Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat tänä vuonna nousseet kahta edellisvuotta maltillisemmin, ilmenee Kiinteistöliiton kyselystä. Kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Hoitovastike on noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia kuluvana vuonna.
Omistusasujat ja asunto-osakeyhtiöt tekivät korjauksia yhteensä noin 6,8 miljardilla eurolla viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Kerrostaloyhtiöiden korjauksissa eniten rahaa käytettiin talotekniikan korjauksiin ja rivitaloyhtiöissä ulkopintojen ja rakenteiden korjauksiin.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi tänä ja ensi vuonna jäädä hieman odotettua heikommaksi, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Eniten kerrostaloissa tehdään tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia. Seuraavien viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteet ovat yleisin kerrostaloyhtiön hanke.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään