Taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi tänä ja ensi vuonna jäädä hieman odotettua heikommaksi, selviää Kiinteistöliiton kevään korjausrakentamisbarometrista.
Kyselyyn vastanneista taloyhtiöiden edustajista 27 prosenttia odotti korjausrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna, 32 prosenttia taas odotti sen supistuvan viime vuoteen verrattuna. Vastaushetkellä maalis–huhtikuussa 28 prosentilla yhtiöistä oli hanke menossa tai juuri päättynyt.
Vuodelle 2026 vastaajista 21 prosenttia odottaa kasvavaa korjaamista, kun taas supistumista odottavia on 27 prosenttia.
– Korkojen tuntuva lasku ja rakennuskustannusten vakaus sekä korjauspalveluiden parantunut saatavuus tukevat yhä korjausrakentamisen kasvuodotuksia. Tummat pilvet maailman ja Suomen taloudessa näyttävät kuitenkin lyövän lommoa taloyhtiöiden korjauksiin, mikäli talousnäkymät eivät oleellisesti nykyisestä kirkastu, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Kerrostaloissa tehdään tänä vuonna eniten vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia, joita ilmoitti runsaat 10 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä olivat vesikaton ja julkisivujen korjaushankkeet. Sähköautojen lataushankkeita oli kerrostaloissa runsaalla viidellä prosentilla vastanneista.
Rivi- ja erillistaloissa piharakenteet ja salaojat, ulkovaipan korjaukset sekä vesi- ja viemärijärjestelmien korjaukset olivat yleisimpiä hankkeita. Niitä ilmoitti 8–9 prosenttia vastaajista. Sähköauton latausjärjestelmien hankkeita ilmoitti runsaat viisi prosenttia vastaajista.
Alkavalla viisivuotiskaudella sähköautojen latauspisteet ovat yhä yleisin kerrostaloyhtiön hanke noin 27 prosentin osuudella. Osuus pienenee koko ajan, koska hankkeita on toteutettu tähän mennessä jo monia vuosia.
Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita kerrostaloissa ovat vesikaton ja julkisivujen hankkeet, joita suunnittelee miltei joka viides yhtiö. Putkistokorjauksia ja lukitusjärjestelmien uudistamista suunnittelee joka kuudes kerrostaloyhtiö.
Myös rivi- ja erillistaloyhtiöissä sähköautojen latauspaikat ovat yleisimpiä hankkeita 28 prosentin osuudella. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä piharakenteiden ja salaojien sekä julkisivujen hankkeita ilmoitti tekevänsä lähivuosina 22–23 prosenttia rivi- ja erillistaloyhtiöistä.
Taloyhtiöt ovat tulosten perusteella saaneet korjauslainoja kuten ennenkin. Korkeintaan yhden lainatarjouksen saaneiden osuus oli tänä keväänä 35 prosenttia. Vastaajista kaksi prosenttia ei ollut saanut ainuttakaan rahoitustarjousta. Lainansaanti on ollut hankalaa erityisesti alueilla, joilla kiinteistöjen arvot ovat matalia.
Rahoituksen ehtojen odotetaan sen sijaan heikentyvän kahden vuoden myönteisemmän kauden jälkeen. Vastaajista 27 prosenttia odottaa heikentyviä lainaehtoja. Parantuvia ehtoja odottaa 20 prosenttia vastaajista.
Barometrin vastaajilta kysyttiin 2000-luvulla rakennettujen kiinteistöjen valurautaviemärien mahdollisista ongelmista. Tulosten perusteella viemäreiden kuntoa on selvitetty viemärikuvauksella peräti 27 prosentissa 2000-luvulla rakennetuista taloista. Viemäreiden tukkeutumisia ja vuotoja oli havaittu 18 prosentissa kiinteistöistä.
– Lukemaa voidaan pitää suhteellisen suurena, kun huomioidaan, että tarkastelujakson rakennuksista vanhimmatkin ovat vasta puolessa välissä viemäriputkien keskimääräistä teknistä käyttöikää, sanoo Kiinteistöliiton rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen.
– Kiinteistöissä, jotka on rakennettu tai saneerattu 2000-luvulla ja joiden viemärijärjestelmissä on käytetty uuden teknologian ohutseinämäisiä valurautaviemäreitä, on vaarana, että valurautaviemärien käyttöikä jää ennakoitua lyhyemmäksi.
Barometrissa tiedusteltiin myös huoneistojen paristokäyttöisten palovaroitinten vastuutilannetta maaliskuussa 2025. Noin 60 prosenttia vastaajista kertoi vastuun olevan jo yhtiöllä. Kerrostaloissa tämä oli jonkin verran muita yleisempää. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella oltiin jonkin verran edellä vastuiden siirrossa.
– Barometrin vastausten perusteella palovaroitinhankkeita on menossa erittäin paljon kevään, kesän ja tulevan syksyn aikana, joten iso osa puuttuvasta noin 40 prosentista tulee hoidettua maaliin vuodenvaihteeseen mennessä, jolloin pelastuslain siirtymäaika päättyy. Tekemistä on kuitenkin edelleen paljon, sanoo Jukka Kero.
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Keväällä 2025 barometriin vastasi 4 064 taloyhtiöpäättäjää. Kysely toteutettiin nettikyselynä 25.3.–9.4.2025.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.
Rakentamisen kehitys on ollut odotettua heikompaa alkuvuoden aikana. Asuinrakentaminen elpyy hitaammin kuin ennakoitiin, mutta kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään