Kiireellä tehdyt kaupat voivat tuottaa kaupanteon jälkeen karvaita yllätyksiä. Jos esimerkiksi putki-, julkisivu- ja piharemontteja on pantattu vuosi toisensa jälkeen eteenpäin, ne tulevat jossain vaiheessa väkisin toteutettaviksi. Isojen korjausinvestointien myötä taloyhtiö voi saada taakakseen raskaan ja pitkäaikaisen lainataakan, joka nostaa myös asumiskustannuksia.
Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnösen perusohjeena on, että isännöitsijäntodistus tulee käydä tarkasti läpi myös taloyhtiötä koskevien tietojen osalta.
– Usein tuijotetaan ja vertaillaan vain hoitovastiketta, vaikka se koostuu vuodesta toiseen varsin kiinteistä kiinteistönhuolto-, energia- ja isännöintikuluista. Samalla jäävät monet paljon tärkeämmät asiat liian vähälle huomiolle, vaikka niillä voi olla suoria vaikutuksia tuleviin asumiskustannuksiin. Myös hoitovastike-, rahoitusvastike- ja tonttivastike-termit voivat olla ostajille epäselviä, Pynnönen muistuttaa.
Isännöitsijäntodistuksia on moneen lähtöön, sillä ammatti-isännöitsijöiden lisäksi niitä kirjoittavat etenkin pienemmissä taloyhtiöissä myös niiden puheenjohtajat. Tietojen oikeellisuudesta vastaa isännöitsijäntodistuksen allekirjoittaja.
Jokaisesta isännöitsijäntodistuksesta on löydyttävä yhtiön perustiedot, asuntojen määrä, tontin pinta-ala ja omistusmuoto, kiinteistössä tehdyt perusparannukset ja isommat korjaukset sekä mahdolliset kiinnitykset.
Yhtiövastikkeen lisäksi sieltä pitäisi löytyä tiedot myös muun muassa vesi- ja autopaikkamaksuista, taloyhtiön lainoista ja asuntoon kohdistuvista lainoista eli rahoitusvastikkeesta sekä jo päätetyistä tai vasta suunnitteilla olevista remonteista.
Isännöitsijäntodistus on asuntokaupassa äärimmäisen tärkeä dokumentti, mutta se ei sellaisenaan vielä kerro kaikkea taloyhtiön tilasta. Kokonaiskuva selviää vasta sitten, kun todistukseen kirjattuja tietoja osaa tulkita oikein.
– Käytännössä isännöitsijäntodistus koostuu faktoista ja taloyhtiön jo tekemistä päätöksiä, joiden vaikutuksia on osattava arvioida myös itse. Jos suunnitteilla on esimerkiksi jokin isompi remontti, kannattaa jo etukäteen laskeskella, kuinka paljon tuleva rahoitusvastike nostaa omia asumiskustannuksia, Pynnönen toteaa.
– Ja jos todistuksesta ei löydy tarkkaa tietoa tehdyistä peruskorjauksista eikä suunnitelmaa, alustavaa budjetointia tai rahastointia tulevien remonttien varalta, kannattaa olla varuillaan, hän lisää.
Taloyhtiön hallituksen tehtäviin kuuluu myös isännöitsijän valvonta. Tehtävää ei kannata laiminlyödä, sillä se voi kostautua hallituksen jäsenten omasta pussista. Isännöitsijä kannattaakin valita huolella.
Taloyhtiössä kannattaa sopia yksi lämpötila, johon kaikki huoneistot säädetään. Jos lämpötila silti vaihtelee, vika voi olla ilmanvaihdossa. Myös patteriverkosto voi tarvita säätöä.
Monessa taloyhtiössä valitaan keväällä uusi hallitus. Pitkäaikainen taloyhtiönhallitusaktiivi Seppo Simola antaa vinkkejä hallitustyöskentelyyn uusille ja vanhoille hallituksen jäsenille.
Taloyhtiössä voi syntyä riitoja muun muassa remonteista, maksulaiminlyönneistä ja häiriökäyttäytymisestä. Riidoissa kannattaa pyrkiä aina ensisijaisesti sopuratkaisuun, ja oikeusprosessiin lähteä vasta huolellisen harkinnan jälkeen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään