
Uuden hallituksen toimintatavat selviksi heti hallituskauden alussa
Kun taloyhtiöön on valittu uusi hallitus, se kokoontuu järjestäytymiskokoukseen. Siellä kannattaa sopia pelisäännöistä, viestinnästä ja uusien jäsenten perehdyttämisestä.


Kun taloyhtiöön on valittu uusi hallitus, se kokoontuu järjestäytymiskokoukseen. Siellä kannattaa sopia pelisäännöistä, viestinnästä ja uusien jäsenten perehdyttämisestä.

Taloyhtiön hallitus valitsee toimikautensa alussa uuden isännöitsijän. Tämän lisäksi hallituksen täytyy laatia isännöintisopimus ja sopia sen ehdoista. Isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus toimivat yhteistyössä, ja hallitus voi myös vaihtaa isännöitsijän, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Taloyhtiön hallitus hoitaa yleisten taloyhtiön asioiden lisäksi myös sille asunto-osakeyhtiölaissa säädettyjä tehtäviä. Siksi uuden hallituksen jäsenten on hyvä tutustua yhtiöjärjestykseen ja asunto-osakeyhtiölakiin, sekä taloyhtiön merkittävimpiin sopimuksiin.

Yhtiökokoukset on pidetty ja taloyhtiön uusi hallitus valittu. Ennen toimiin ryhtymistä hallituksen kannattaa suunnitella toimintaansa. Se helpottaa päätöksentekoa ja isännöitsijän kanssa kommunikointia.

Taloyhtiön hallituksessa voi olla varsinaisten jäsenien lisäksi myös varajäseniä. Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heillä hallituksessa on?

Pienen espoolaisen taloyhtiön hallituksen toimintakyky kävi Ilta-Sanomien uutisen mukaan mahdottomaksi ja edessä oli uuden kolmihenkisen hallituksen valitseminen kesken toimintakauden. Hallitus piti kokouksen, johon istuvaa puheenjohtajaa ei edes kutsuttu. Se päätti järjestää ylimääräisen yhtiökokouksen, joka valitsi taloyhtiölle uuden hallituksen.

Taloyhtiön hallituksen jäsenet käyttävät Kiinteistöliiton tekemän kyselyn perusteella hallitustyöskentelyyn keskimäärin miltei neljä tuntia kuukaudessa. Puheenjohtajilla aikaa kuluu runsaat neljä tuntia ja muilla hallitusten jäsenillä keskimäärin kolme tuntia kuukaudessa. Tavallisin kokoontumistahti tavanomaisena vuonna ilman suuria hankkeita on kolmesta neljään kertaa vuodessa.

Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta.

Hallituksen työ on taloyhtiössä äärimmäisen tärkeää. Hallitustyöskentely ei ole edes ole vaikeaa, jos ottaa perusasioista selvää ja pitää tietonsa ajan tasalla. Yksittäisiä asioita voi aina googlata, mutta luotettavaa ja ajantasaista tietoa löytyy myös kootusti.

Jokaisella taloyhtiöllä on yhtiöjärjestys, joka asunto-osakeyhtiölain ohella määrää, miten yhtiön hallintoa hoidetaan ja mitkä ovat osakkaan oikeudet ja velvollisuudet. Taloyhtiön yhtiöjärjestys laaditaan yhtiölle perustamisvaiheessa, ja sitä voidaan myöhemmin tarvittaessa päivittää. Monesti päivittäminen kuitenkin vuosien saatossa unohtuu.

Asunnon kosteusvaurio saa tyypillisesti alkunsa kylpyhuoneesta. Seuraamalla kylpyhuoneiden kuntoa ja tekemällä korjaukset ajallaan taloyhtiö voi ennaltaehkäistä vaurioita ja säästää myös rahaa. Kylpyhuoneiden kunnossapito auttaa lisäksi nostamaan asuntojen ja sen myötä taloyhtiön arvoa.

Koronakriisin aiheuttamat taloudelliset haitat ulottuvat myös kiinteistöosakeyhtiöiden kassoihin. Erityisesti liiketilojen ja remonttien tulevaisuus mietityttävät kiinteistöalalla, kirjoittaa Aamuset (10.6.2020). Varsinais-Suomen Kiinteistöliiton hallituksen puheenjohtaja Mika Artesola arvioi, että liikehuoneistojen tyhjentyminen on yksi lähitulevaisuuden merkittävimmistä tappioista.