Pienen espoolaisen taloyhtiön hallituksen toimintakyky kävi Ilta-Sanomien uutisen mukaan mahdottomaksi ja edessä oli uuden kolmihenkisen hallituksen valitseminen kesken toimintakauden.
Hallitus piti kokouksen, johon istuvaa puheenjohtajaa ei edes kutsuttu. Se päätti järjestää ylimääräisen yhtiökokouksen, joka valitsi taloyhtiölle uuden hallituksen. Ex-puheenjohtajalle siitä ei paikkaa löytynyt.
Ratkaisu ei miellyttänyt ex-puheenjohtajaa. Hän piti kokouksen päätöksiä mitättöminä ja vetosi asunto-osakeyhtiölakiin. Hän oli itse yhtiökokouksessa paikalla, osallistui päätöksentekoon, jätti eriävän mielipiteensä ja piti puheenvuoroja. Hän oli lisäksi antanut suostumuksensa kokoukselle asioiden käsittelemiseksi, vaikka kiistikin sen.
Syrjäytetty puheenjohtaja nosti oikeusjutun, jolla vaati ylimääräisen yhtiökokouksen päätösten kumoamista.
Taloyhtiö vaati kanteen hylkäämistä. Taloyhtiön mielestä entinen puheenjohtaja kävi yhden miehen taisteluaan kaikkia päätöksiä vastaan, ja sen vuoksi häntä ei ollut kutsuttu hallituksen tammikuiseen kokoukseenkaan.
Taloyhtiö kuitenkin myönsi, että kokouslistassa olisi ollut asiallista mainita vanhan hallituksen erottamisesta ennen uuden hallituksen valintaa.
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa paikalla oli koko yhtiön osakekanta edustettuna. Taloyhtiön näkemys oli, että kantaja oli antanut suostumuksensa päätöksentekoon ja osallistui siihen myös itse.
Vaikka käräjäoikeus totesikin koollekutsumisessa tapahtuneen menettelyvirheen ei sillä kuitenkaan vaikutettu asioiden sisältöön ja ex-puheenjohtajan kanne hylättiin.
Helsingin hovioikeus ei myöntänyt kiistalle jatkokäsittelylupaa ja entisellä puheenjohtajalla on edessä lähes 40 000 euron oikeudenkäyntikulujen maksaminen.