Pienen espoolaisen taloyhtiön hallituksen toimintakyky kävi Ilta-Sanomien uutisen mukaan mahdottomaksi ja edessä oli uuden kolmihenkisen hallituksen valitseminen kesken toimintakauden.
Hallitus piti kokouksen, johon istuvaa puheenjohtajaa ei edes kutsuttu. Se päätti järjestää ylimääräisen yhtiökokouksen, joka valitsi taloyhtiölle uuden hallituksen. Ex-puheenjohtajalle siitä ei paikkaa löytynyt.
Ratkaisu ei miellyttänyt ex-puheenjohtajaa. Hän piti kokouksen päätöksiä mitättöminä ja vetosi asunto-osakeyhtiölakiin. Hän oli itse yhtiökokouksessa paikalla, osallistui päätöksentekoon, jätti eriävän mielipiteensä ja piti puheenvuoroja. Hän oli lisäksi antanut suostumuksensa kokoukselle asioiden käsittelemiseksi, vaikka kiistikin sen.
Syrjäytetty puheenjohtaja nosti oikeusjutun, jolla vaati ylimääräisen yhtiökokouksen päätösten kumoamista.
Taloyhtiö vaati kanteen hylkäämistä. Taloyhtiön mielestä entinen puheenjohtaja kävi yhden miehen taisteluaan kaikkia päätöksiä vastaan, ja sen vuoksi häntä ei ollut kutsuttu hallituksen tammikuiseen kokoukseenkaan.
Taloyhtiö kuitenkin myönsi, että kokouslistassa olisi ollut asiallista mainita vanhan hallituksen erottamisesta ennen uuden hallituksen valintaa.
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa paikalla oli koko yhtiön osakekanta edustettuna. Taloyhtiön näkemys oli, että kantaja oli antanut suostumuksensa päätöksentekoon ja osallistui siihen myös itse.
Vaikka käräjäoikeus totesikin koollekutsumisessa tapahtuneen menettelyvirheen ei sillä kuitenkaan vaikutettu asioiden sisältöön ja ex-puheenjohtajan kanne hylättiin.
Helsingin hovioikeus ei myöntänyt kiistalle jatkokäsittelylupaa ja entisellä puheenjohtajalla on edessä lähes 40 000 euron oikeudenkäyntikulujen maksaminen.
Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?
Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.
Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtäväksi on säädetty huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on siten taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus. Hallitus toimii toimeenpanevana toimielimenä ja voi lisäksi itsenäisesti päättää tehtäviinsä kuuluvista asioista.
Yli 2 miljoona suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiössä. Osalle taloyhtiön toiminta on tuttua, mutta joillekin yhtiön toimintatavat ovat täyttä hepreaa. Uutuusopas Sata ja yksi kysymystä taloyhtiöstä auttaa vähentämään osakkaiden epätietoisuutta ja murtamaan vääriä käsityksiä osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista.