Taloyhtiön hallituksen jäsenet käyttävät Kiinteistöliiton tekemän kyselyn perusteella hallitustyöskentelyyn keskimäärin miltei neljä tuntia kuukaudessa. Puheenjohtajilla aikaa kuluu runsaat neljä tuntia ja muilla hallitusten jäsenillä keskimäärin kolme tuntia kuukaudessa.
Tavallisin kokoontumistahti tavanomaisena vuonna ilman suuria hankkeita on kolmesta neljään kertaa vuodessa. Tätä useammin kokoontuu noin 30 prosenttia kyselyyn vastanneista. Noin 22 prosenttia selviää yhdellä tai kahdella hallituksen kokouksella vuodessa.
Kerrostaloyhtiöiden hallitukset kokoontuvat keskimäärin useammin kuin rivitaloyhtiöt ja kaikkein pienimmät taloyhtiöt. Pääkaupunkiseudulla hallitukset kokoontuvat vuositasolla noin viisi kertaa vuodessa ja muualla noin 3,5 kertaa.
Kokoukset kestävät kyselyn mukaan yleisimmin kaksi tuntia. Kokousten lisäksi suurin osa vastaajista kertoi käyttävänsä hallitustyöhön yhdestä kahteen tuntia kuukaudessa, keskimääräisen ajan ollessa hieman alle neljä tuntia.
Kiinnostus oman taloyhtiön asioihin ja huoli yhteisestä omaisuudesta ovat tärkeimpiä syitä toimia taloyhtiön hallituksessa. Kyselyn vastaajista miltei 60 prosenttia mainitsi nämä syyt perusteluiksi päätökselleen asettua ehdolle taloyhtiön hallitukseen. Joka kolmas vastaaja mainitsi syyksi halun vaikuttaa asioihin.
Lähes 30 prosenttia halusi hyödyntää osaamistaan osallistumalla taloyhtiön päätöksentekoon. Miltei joka viides kertoi lähteneensä mukaan muiden painostamana.
Hallitusten keskikoko on noin neljä jäsentä. Kerrostaloissa ja suuremmissa taloyhtiöissä hallitusten keskikoko on jonkin verran suurempi kuin rivitaloyhtiöissä ja alle kymmenen huoneiston yhtiöissä.
Hallitusten jäsenet arvioivat, että osakkaiden ja yhtiökokousten merkitys yhtiön arvolle ja menestykselle on kouluarvosanaltaan keskimäärin 7,4.
Taloyhtiöiden hallitukset valitaan lähes aina yksimielisesti. Kyselyn mukaan vain seitsemässä prosentissa vastanneista taloyhtiöistä oli äänestetty hallituksen jäsenistä.
Hieman alle puolessa yhtiössä hallituksen valintaa ei valmistella etukäteen ennen yhtiökokousta. Tämä osuus kuitenkin pieneni verrattuna neljän vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin lukema oli 53 prosenttia tämänkertaisen 47 prosentin sijaan.
− On järkevää ja yhtiön kannalta perusteltua valmistautua yhtiökokoukseen etukäteen. Ennen yhtiökokousta hallituksen ja isännöitsijän olisi syytä vähintäänkin aktivoida etukäteen osakkaita selvittelemään sopivia ehdokkaita hallitukseen. Myös erityinen nimitystyöryhmä voisi olla käyttökelpoinen valmistelemaan nimityksiä. Hyvä ennakkovalmistelu sujuvoittaa myös itse yhtiökokousta, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero arvioi.
Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden hallituksille tehtyyn kyselyyn vastasi 3494 hallituksen puheenjohtajaa ja 1933 hallituksen jäsentä eri puolilta maata. Muita vastaajia oli 24. Kysely toteutettiin 1. – 16.2.2022 nettikyselynä. Kiinteistöliitto raportoi kyselyn muista osioista lisää kevään aikana.
Ensi vuoden talousarviossa on otettava huomioon kasvavat kustannukset, muistuttaa Kiinteistöliitto. Sähkön hinta pysyy korkealla ja lämmityskulut nousevat edelleen. Budjettiin kannattaa jättää liikkumavaraa.
Kiinteistöliitto muistuttaa, että ensi vuoden talousarviota suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon lämmitystarpeen kasvu, sähkön hintakehitys ja vuokrankorotukset. Yllättävien muutosten varalta taloyhtiön kassassa on hyvä olla myös hieman ylimääräistä.
Vastuullisuuskeskustelu ulottuu lähivuosina myös taloyhtiöihin, ja hyvin hoidetut taloyhtiöt nousevat arvoon. Vastuullisuuteen kuuluu niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinen vastuu. Suunnitelmallinen kiinteistönpito on keskeinen osa vastuullisuuden johtamista.
Isännöintiyritykset laskuttavat taloyhtiöiltä kiinteän kuukausipalkkion lisäksi erillisveloituksia. Niiden suuruus vaihtelee huomattavasti. Erillisveloitukset ovat nousseet vuoteen 2020 verrattuna.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään