Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet keskimäärin lähellä eläkeikää

Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta. Kerrostaloissa keski-ikä on noin 63 ja rivitaloissa 60 vuotta.

Kyselyyn vastanneista taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä 62 prosenttia on miehiä, ja naisia 38 prosenttia. Naisten osuus nousi neljässä vuodessa peräti neljä prosenttiyksikköä.

Puheenjohtajina miesten suhteellinen osuus on hieman tätä suurempi, mutta sielläkin naisten osuus kasvoi edelliseen kyselyyn verrattuna. 18–44-vuotiaissa naisten osuus nousi jo 41 prosenttiin. Kaupungista toiseen sukupuolten osuudet voivat vaihdella paljon, ja korkeimmillaan tässä kyselyssä miesten osuus hallitusten kokoonpanoista nousi 80 prosentin pintaan.

Hallitukseen valitut ovat yleensä korkeasti koulutettuja

Kyselyn mukaan miltei joka kolmannella taloyhtiön hallituksen jäsenellä on ylempi korkeakoulututkinto. Opistoasteen tutkinnon on suorittanut 28 prosenttia vastanneista. Alempi korkeakoulututkinto on joka viidennellä vastaajalla. Ammattikoulupohjalta taloyhtiön hallituksissa toimii noin joka kymmenes.

Hallitusten jäsenten koulutustaustat ovat erittäin moninaiset. Kyselyn perusteella eniten löytyy tekniikan alan koulutuksen saaneita, joita oli 32 prosenttia kaikista vastaajista. Kaupallis-hallinnollisilta aloilta koulutuksen saaneita oli 27 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi eniten löytyi terveys- ja hyvinvointialojen ja palvelualojen koulutuksen saaneita. Kaiken kaikkiaan hallituksissa on edustajia huomattavan laajoilta koulutustaustoilta.

− Koulutus- ja kokemustaustan moninaisuus tuo loistavat mahdollisuudet ymmärtää taloyhtiöiden johtamistarpeita ja päätöksenteon haasteita sekä mahdollisuuksia, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo.

Selvästi eniten kyselyn vastaajissa on eläkkeellä olevia. Eläkeläisten osuus on noussut neljän vuoden takaisesta 40 prosentista 51 prosenttiin. Kahdenkymmenen eniten vastaajia kerryttäneen kunnan kohdalla eläkeläisten osuus vaihteli peräti 38:stä 65 prosenttiin.

Arvosana hallitustyön tuloksellisuudesta keskimäärin 8,1

Hallitustyöskentelyn tuloksekkuutta kouluarvosanalla arvioitaessa keskiarvoksi tuli 8,1. Arvosana 10 tarkoitti sitä, että hallitus oli saanut aikaan erittäin paljon. Tämän arvosanan antoi työlleen 11 prosenttia vastaajista.

Arvosanan yhdeksän antoi työlleen miltei joka kolmas vastanneista. Verrattuna neljän vuoden takaiseen kyselyyn, keskiarvo laski 0,2 prosenttiyksikköä. Kymppien ja ysien osuudet supistuivat, ja eritoten kahdeksikkojen osuus kasvoi selvästi.

− Pienten taloyhtiöiden ja rivitaloyhtiöiden onnistumisarviot olivat tälläkin kertaa muita kriittisemmät. Kaikkein nuorimpien ikäluokkien eli 18–44-vuotiaiden hallitustyöskentelystä antama arvosanat olivat jonkin verran matalampia, keskiarvoltaan 7,8. Kymmenen suurimman kaupungin hallituskokoonpanojen itselleen antamat kouluarvosanat erosivat toisistaan sen sijaan vain erittäin vähän, Jukka Kero toteaa.

Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden hallituksille tehtyyn kyselyyn vastasi 3494 hallituksen puheenjohtajaa ja 1933 hallituksen jäsentä eri puolilta maata. Muita vastaajia oli 24. Kysely toteutettiin 1. – 16.2.2022 nettikyselynä. Kiinteistöliitto raportoi kyselyn muista osioista huhtikuussa.

Kyselyn tuloksiin pääset tästä.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

5.4.2022

Taloyhtiön hallitusjäsenillä keskimäärin 11 vuoden hallituskokemus

Taloyhtiön hallituksen jäsenet käyttävät Kiinteistöliiton tekemän kyselyn perusteella hallitustyöskentelyyn keskimäärin miltei neljä tuntia kuukaudessa. Puheenjohtajilla aikaa kuluu runsaat neljä tuntia ja muilla hallitusten jäsenillä keskimäärin kolme tuntia kuukaudessa. Tavallisin kokoontumistahti tavanomaisena vuonna ilman suuria hankkeita on kolmesta neljään kertaa vuodessa.

isännöinti keskittyy

22.9.2022

Isännöinti keskittyy – etu vai haitta?

Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.

10.1.2022

Taloyhtiöt tyytyväisiä suunnittelu- ja valvontapalveluiden laatuun

Taloyhtiöt käyttävät ulkopuolista suunnittelua ja valvontaa sitä todennäköisemmin, mitä kalliimmasta korjaushankkeesta on kysymys. Alle 50 000 euron hankkeista lähes puolet tehtiin ilman suunnittelua, kun taas yli 500 000 euron korjaushankkeista suunnittelijaa käytettiin lähes kaikissa. Ulkopuolista valvontaa käytettiin alle 50 000 euron hankkeista lähes 60 prosentissa ja yli 500 000 euron hankkeista miltei jokaisessa.

apua

10.8.2022

Hallitustyöhön tarjolla asiantuntija-apua

Tulevana syksynä taloyhtiöiden hallitusten edessä on vaikeita kysymyksiä esimerkiksi energiansäästöstä. Suomen Kiinteistöliitto tarjoaa jäsentaloyhtiöilleen apua ja tukea hallitustyöhön. Hallituksia palvelee maksuton lakineuvonta, ja liiton verkkosivuilta löytyy hyödyllisiä työkaluja hallitustyöhön.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti