Fastighetstidningen tarjoaa kuusi askelta sujuvaan parvekkeiden rakentamiseen olemassa olevaan kiinteistöön. Sellaisenaan askelmerkkejä ei voi soveltaa meillä. Ohjeet koskevat ruotsalaista bostadsrätt-järjestelmää, joka on suomalaisittain jotain asumisoikeusasuntojen ja omistusasuntojen väliltä.
Moniin kysymyksiin ei vielä ole saatu vastausta, toteaa Ruotsin kiinteistöliiton Fastighetsägarna Sverigen päälakimies Marie Öhrström Ruotsin hallituksen liikehuoneistovuokralaisille myöntämästä tuesta. Hallitus kertoi koronaviruksen vaikutusten pehmentämiseen tarkoitetun tuen myöntämistavasta ja ehdoista viime perjantaina. Öhrströmin mukaan on moni tärkeäkin yksityiskohta vielä epäselvä.
Rikolliset verkostot ovat ulottaneet toimintansa arkipäivän työelämään Ruotsissa – myös kiinteistö- ja rakennusalalle, kirjoittaa Veidekkenin ruotsalaisen tytäryhtiön liiketoimintajohtaja Lennart Weiss tuoreimmassa Fastighetstidningenissä ja sen verkkosivuilla. Veidekken on iso norjalainen rakennusalan yritys. Hän siteeraa Elinor Torpin tuoretta kirjaa ”Vi, Skuggorna i Sverige du inte känner”.
Noin 15 prosenttia obligaatiomarkkinoilla liikkuvasta lainarahasta on Ruotsissa jo ns. vihreää lainaa, kertoo Fastighetstidningen. Siitä taas kolme neljäsosaa menee kiinteistösektorille.
Ruotsissa on jo yli kymmenen vuotta ollut mahdollista myös ”oikeasti” omistaa kerrostaloasunto. Sitä ennen länsinaapurissa oli mahdollista ostaa vain ns. bostadsrätt, suomalaisen omistusasunnon ja asumisoikeusasunnon välimuoto.
Kaksitoista prosenttia Ruotsin bostadsrätt-tyyppisistä kiinteistöyhdistyksistä on joutunut talousrikoksen kohteeksi viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana, Tukholman kiinteistönomistajien järjestön Fastighetsägarna Stockholmin mukaan. Asiasta kertoo Fastighetstidningenin verkkolehti. Järjestö vaatiikin nyt vahvempaa suojaa yhdistyksille.
Asuntoja rakennetaan Ruotsissa jatkuvasti vähemmän, kertoo Fastighetstidningen verkkosivuillaan. Ruotsin valtion tilastokeskuksen SCB:n mukaan asuntorakentamisen aloituksia oli ennätysvuonna 2017 keskimäärin 16 000 yhtä vuosineljännestä kohti. Vuoden 2019 toisella neljänneksellä (huhti-kesäkuu) niitä oli vain 11 500.
Asuntomuuttoketjujen aktivoiminen ja kehittäminen olisi hyvä osaratkaisu asuntopulaan, sanoo väestötieteilijä ja asuntomarkkinoiden asiantuntija Maria Pleiborn Fastighetstidningenin verkkolehdessä. Kaikkein kestävintä kehitystähän olisi, jos ei tarvitsisi rakentaa, hän toteaa. Ruotsissa asutaan keskimäärin väljästi, mutta neliöt eivät jakaudu tasaisesti.
Ruotsin standardoinneista vastaava organisaatio SIS laatii uuden ehdotuksen uudeksi rakentamisen standardiksi. Aikaisempi ehdotus, joka on ollut arvioitavana, sai osakseen ankaraa kritiikkiä varsinkin asuintalojen tilankäytön osalta. Asiasta kertoo Fastighetstidningen verkkosivuillaan.
Vuodesta 2016 alkaen ovat asuntojen hinnat nousseet Ruotsissa vain vähän tai hintojen nousu on ollut olematonta, kertoo Dagens Industri verkkosivuillaan. Se johtuu ennen kaikkea Ruotsissa voimaan tulleesta asuntolainojen lyhennyspakosta ja eräistä kauppoja estävistä tekijöistä, sanoo kiinteistönvälittäjä Marcus Svanberg. Länsförsäkringar Fastighetsförmedlingin toimitusjohtaja Svanberg toteaa, että lyhennysvelvoitteen lisäksi asuntokauppoja jarruttavat myös ”flyttskatter” eli ”muuttoverot”.
On yhä epäselvää, millaiset energiatehokkuuteen liittyvät rakennusmääräykset tulevat voimaan Ruotsissa ensi vuonna. Uustuotantoa suunnitteleville rakennuttajille tilanne on ikävä. Fastighetstidningenin verkkolehdessä asiaan suhtaudutaan ironialla.
Asumisoikeusasuntojen (bostadsrätt) markkinat ovat hiljenneet Ruotsissa jo pitkään. Se on lisännyt vuokra-asumisen (hyresrätt) suosiota länsinaapurissa, kertoo Fastighetstidningen. Uusien vuokratalojen asunnot täyttyvät nopeasti.