Vuodesta 2016 alkaen ovat asuntojen hinnat nousseet Ruotsissa vain vähän tai hintojen nousu on ollut olematonta, kertoo Dagens Industri verkkosivuillaan. Se johtuu ennen kaikkea Ruotsissa voimaan tulleesta asuntolainojen lyhennyspakosta ja eräistä kauppoja estävistä tekijöistä, sanoo kiinteistönvälittäjä Marcus Svanberg.
Länsförsäkringar Fastighetsförmedlingin toimitusjohtaja Svanberg toteaa, että lyhennysvelvoitteen lisäksi asuntokauppoja jarruttavat myös ”flyttskatter” eli ”muuttoverot”. Tämän nimen alle niputtavat ruotsalaiset muutamia asuntokauppaa koskevia veroja, muun muassa asunnon myyntivoitosta seuraavaa pääomatuloveroa sekä ”leimaveroiksi” kutsuttuja kolmea erillistä veroa.
Toisaalta Svanberg näkee lyhennyspakon myös tervehdyttäneen asuntomarkkinoita ja johtaneen terveempäänkin hintojen kehitykseen. Sillä on nyt kuitenkin asuntomarkkinaa lukitseva vaikutus. Marcus Svanberg kaipaakin tilanteen korjaamista muun muassa vapauttamalla ensiasunnon ostajat lainakatosta. Se säädettiin jo tilanteessa, jossa ei vielä ollut asuntolainojen lyhennyspakkoa.
Lue koko artikkeli Dagens Industrin verkkosivuilta.
Vesivahingot ovat kiinteistönomistajan suurin vahinkoriski. Smartvattenin ja Leakomaticin webinaarissa asiantuntijat keskustelevat kiinteistöjen kasvavasta korjausvelasta sekä keinoista havaittujen vuotojen pysäyttämiseksi.
Smartvatten
Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä kolme isännöintialan yritystä ovat valittaneet markkinaoikeuden isännöintikartellia koskevasta ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Lainan myöntämiselle ei ole estettä, jos Venäjän valtio omistaa usean huoneiston taloyhtiössä vain joidenkin huoneistojen hallintaan oikeuttavat osakkeet, mutta ei osakkeiden enemmistöä.
Rakentamisen kustannukset ovat nousseet, mikä nostaa monen kiinteistönomistajan veroja. Kiinteistöveron muutoksen määrä ei kuitenkaan ole kaikilla veronmaksajilla sama, sillä siihen vaikuttavat monet asiat.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään