Parvekkeiden jälkeenpäin rakentamishanke ruotsalaisittain

Fastighetstidningen tarjoaa kuusi askelta sujuvaan parvekkeiden rakentamiseen olemassa olevaan kiinteistöön. Sellaisenaan askelmerkkejä ei voi soveltaa meillä. Ohjeet koskevat ruotsalaista bostadsrätt-järjestelmää, joka on suomalaisittain jotain asumisoikeusasuntojen ja omistusasuntojen väliltä. Joka tapauksessa hyödyllisiä vinkkejä myös suomalaisille taloyhtiöille.

1. Tutkitaan ensin onko jäsenten (meillä osakkaiden) joukossa kiinnostusta hankkeeseen. Jos sitä löytyy, selvitetään rakennustekniset mahdollisuudet.

2. Seuraavaksi viedään päätöksenteko kokoukseen (meillä yhtiökokoukseen). Jos Ruotsissa yksi jäsen sanoo ”ei”, vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö, jotta asiaa voidaan edes edistää bostadsrätt-hallinnossa.

3. Jos vain osa asukkaista (jäsenistä) haluaa ja saa parvekkeen, pitää sopia kustannusten jakamisesta.

4. Haetaan rakennuslupaa. Otetaan jo nyt yhteyttä hankkeen suunnittelukonsulttiin, joka valmistelee rakennuslupahakemuksen. Hän alkaa myös etsiä tarjokkaita arkkitehdiksi, urakoitsijaksi ym.

5. Kun kaikki luvat ja ”byrokratia” ovat kunnossa, on aika valita valvoja, urakoitsija(t) ja muut tarvittavat toimijat. Hankkeeseen alussa valittu konsultti voi auttaa tässäkin. Parvekkeiden jälkiasennus on sekin remonttilaji, jossa ei kannata aina valita halvinta tarjousta.

6. Kun kaikki on valmista, tehdään kunnollinen lopputarkastus. Ilman dokumentoitua sellaista ei jälkiasennettua  parveketta ole länsinaapurin pykälien mukaan virallisesti olemassakaan.

Lue koko artikkeli Fastighetstidningenin verkkolehdestä.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

8.6.2020

Täytyykö lasituksesta maksaa jos ei ole omaa parveketta?

Kotkalainen taloyhtiö suunnittelee parvekkeiden lasitusta, josta maksaisivat myös ne, joilla ei ole parveketta. Lasituksen ja parvekkeiden kunnostuksen kustannukset jakautuisivat kaikkien osakkaiden kesken, vaikka yhtiössä on 12 yksiötä, joissa on ranskalainen parveke, kirjoittaa Kouvolan Sanomat (8.6.2020). Suomen Kiinteistöliiton avustava päälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että kysymys on hyvin tyypillinen, ja asia on ratkaistu jopa korkeimmassa oikeudessa (KKO:2005:83).

8.2.2019

Katoilta putoava lumi ja jää jalankulkijoiden uhkana

Katoilta putoava lumi ja jää uhkaavat nyt jalankulkijoiden ja muiden kaduilla liikkuvien turvallisuutta, sillä kaikissa kiinteistöissä lumenpudotusta ja muita ajankohtaisia talvikunnossapidon velvoitteita ei ole hoidettu riittävällä ripeydellä. Osa kiinteistönomistajista on kohdannut esimerkiksi vaikeuksia ammattitaitoisten lumenpudottajien löytämisessä. – Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön turvallisuudesta, joten vastuu siitä, että lumet tulevat turvallisesti pudotetuksi, on viime kädessä taloyhtiön hallituksella, muistuttaa […]

21.12.2015

Talvi tulee myös parvekkeille

Näin talvikauden alkajaisiksi on hyvä kerrata talvikunnossapitoon liittyviä käytäntöjä. Vaikka lumityöt usein kuuluvatkin taloyhtiön hoidettaviksi, on myös osakkaalle sälytetty eräitä tehtäviä. Kun lähtökohtana pidetään asunto-osakeyhtiölakia, voidaan todeta, että osakkaalle kuuluu huoneistoparvekkeiden huolellisen hoidon myötä roskien, lumen, jään ja veden poistamisesta huolehtiminen.

1.7.2015

Pykälöintiä parvekkeista

Kiinteistöliiton lakineuvonnasta kysytään usein huoneistoparvekkeisiin liittyviä kysymyksiä. Kuka vastaa lumenluonnista ja muusta parvekkeen kunnossapidosta? Millaisia muutostöitä osakas voi parvekkeella tehdä?

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti