Asumisoikeusasuntojen (bostadsrätt) markkinat ovat hiljenneet Ruotsissa jo pitkään. Se on lisännyt vuokra-asumisen (hyresrätt) suosiota länsinaapurissa, kertoo Fastighetstidningen. Uusien vuokratalojen asunnot täyttyvät nopeasti. Asumisoikeustalojen rakennushankkeita muutetaan vuokra-asuntotaloiksi.
Onko kyse pitkäaikaisemmasta trendistä vaiko vain lovesta käyrässä, lehti pohtii. Jatkossa kehitys riippuu paljon siitä, miten kiinteistönomistajat osaavat integroida erilaisia asumisen palveluja siten, että vuokralaisen elämä on kitkatonta.
Lue koko artikkeli pdf-muodossa Fastighetstidningenin verkkosivuilta (klikkaa etusivun alalaidasta ”Papperstidningen” ja sieltä numero 2/2019).
Taloyhtiöissä asuu paljon osakkaiden vuokralaisia, jotka on tärkeää ottaa mukaan kaikkeen asumisviestintään. Vuokranantajan tulee varmistaa, että vuokralainen saa riittävän tiedon hoitovastuistaan, ja rohkaista tätä ilmoittamaan vioista ja puutteista.
Vuokralainen purki vuokrasopimuksen, kun taloyhtiö uhkasi ottaa huoneiston hallintaansa. Vuokrasopimus koski liiketoiminnan aloittamista huoneistossa, vaikka taloyhtiö oli kieltänyt liiketoiminnan kyseisessä huoneistossa. Asiaa puitiin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa.
Tilaajille
Vuokralainen on lain nojalla velvollinen korvaamaan vuokranantajalleen aiheuttamansa vahingot. Taloyhtiö ei kuitenkaan voi vaatia vuokranantajalta korvausta vuokralaisen vahingoittaessa yhtiölle kuuluvia rakennuksen osia.
Tilaajille
Korkojen ja vastikkeiden nousu ei automaattisesti mahdollista vuokrankorotuksia, muistuttaa Suomen Vuokranantajat. Vuokrankorotusehto kannattaa kirjata vuokrasopimukseen, ja jos näin ei ole tehty, vuokranantaja ja vuokralainen voivat neuvotella asiasta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään