Noin 15 prosenttia obligaatiomarkkinoilla liikkuvasta lainarahasta on Ruotsissa jo ns. vihreää lainaa, kertoo Fastighetstidningen. Siitä taas kolme neljäsosaa menee kiinteistösektorille.
Onko kyse Greta-efektistä vaiko mahdollisuudesta saada matalampi korko, siihen Fastighetstidningen ei ota kantaa. Lehti toteaa kuitenkin vihreiden lainojen kysynnän kasvaneen huomattavasti tämän päättyvän vuoden aikana. Ja suurin osa menee siis kiinteistöalalle.
Vihreitä lainoja myöntää liikepankkien lisäksi myös Euroopan investointipankki EIB, joka on EU:n lainainstituutti. Se antaa pitkäaikaista rahoitusta terveiksi katsomiinsa investointeihin, jotka auttavat saavuttamaan EU:n poliittisia tavoitteita.
Lue koko artikkeli Fastighetstidningenin verkkosivuilta.
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, ukkoset ja pitkät kuivuusjaksot vaikeuttavat Suomen vesihuollon luotettavuutta tulevaisuudessa. Vesihuollosta 65 prosenttia perustuu pohja- tai tekopohjaveteen ja 35 prosenttia pintaveteen.
Julkisivutyöt vähenivät viime vuonna yhdeksän prosenttia. Tänä ja ensi vuonna markkinat kasvavat uudisrakentamisen vetämänä, vaikka korjausrakentaminen kääntyy uudestaan laskuun. Julkisivukorjausten tarve on noin 400 miljoonaa euroa.
Taloyhtiöiden kannattaa varautua pitkäaikaisiin sähkökatkoihin ja muihin energiansaantiin liittyviin häiriötilanteisiin. Energiayhtiöt pystyvät takaamaan sähkön saannin myös suurissa häiriötilanteissa, mutta taloyhtiöidenkin kannattaa varautua tekemällä pelastussuunnitelman liitteeksi varautumissuunnitelma.
Lämpöpumppujen myynti laski viime vuonna lähes 14 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaikkiaan Suomessa myytiin viime vuonna lämpöpumppujärjestelmiä yli 600 miljoonalla eurolla. Rakentamisen hiipuminen, korkotaso sekä talouden ja kotitalouksien investointi-ilmapiirin synkkyys ovat vähentäneet lämpöpumppujen hankintoja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään