Ruotsissa on jo yli kymmenen vuotta ollut mahdollista myös ”oikeasti” omistaa kerrostaloasunto. Sitä ennen länsinaapurissa oli mahdollista ostaa vain ns. bostadsrätt, suomalaisen omistusasunnon ja asumisoikeusasunnon välimuoto. Asiasta kertoo Fastighetstidningen verkkolehdessään.
Kiinnostus kerrostaloasunnon omistamiseen on kuitenkin ollut erittäin vähäistä. Tällaisia asuntoja on tullut markkinoille koko kymmenen ja puolen vuoden aikana vain 1300. Lakimuutoksen aikoihin oli toki finanssikriisi, ja kun rakentaminen siitä toipuessaan taas vilkastui, eivät rakennuttajat nähneet mitään syytä kokeilla uutta asumismuotoa, kun bostadsrättit kävivät hyvin kaupaksi.
”Oikean” omistusasunnon ero ja etu bostadsrättiin verrattuna on kuitenkin, että sen vuokraaminen laillisesti on paljon helpompaa ja käytännössä vain oma päätös.
Siksi eräät rakennuttajat ovat nyt optimistisia tämän Ruotsissa uuden asumismuodon suhteen. Olof Pettersson Herold rakennusliike JM Ab:stä arvioi, että kokonaan itse omistettujen kerrostaloasuntojen markkinat kehittyvät ennen kaikkea lomakohteissa kuten Åressa, juuri helpon vuokranantajaksi ryhtymisen takia.
Omistusasuntoja voidaan tehdä vain joko uudistaloihin tai rakennuksiin, jotka muunnetaan muusta käyttötarkoituksesta asuintaloiksi, kertoo Fastighetstidningen.
Lue koko artikkeli Fastighetstidningenin verkkolehdestä.
Vakuutusyhtiöt maksavat kiinteistöille vuosittain vesivahingoista korvauksia noin 160 miljoonaa euroa. Korvattavia vuotoja sattuu noin sata per päivä, ilmenee Finanssialan tilastoista. Moni vahingoista olisi estettävissä valvomalla kodinkoneiden käyttöä, toteaa Ifin asiantuntija Anssi Varpe.
Suomen lippu liehuu taloyhtiönkin salossa. Liputtaminen on Suomessa oikeus, ei velvollisuus, mutta siihen liittyy muutamia sääntöjä, jotka tulee tietää ennen kuin lipun nostaa salkoon. Liputuspäivät jakautuvat virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin.
Espooseen valmistui viime vuonna 3 270 uutta asuntoa, mikä on yli kaksituhatta asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna, kertoo Espoon kaupunki. Asuntorakentamisen matalasuhdanteesta huolimatta kaupungin asuntotuotantotavoitteet täyttyivät.
Lämpöpumppujen myynti laski viime vuonna lähes 14 prosenttia edellisestä vuodesta. Kaikkiaan Suomessa myytiin viime vuonna lämpöpumppujärjestelmiä yli 600 miljoonalla eurolla. Rakentamisen hiipuminen, korkotaso sekä talouden ja kotitalouksien investointi-ilmapiirin synkkyys ovat vähentäneet lämpöpumppujen hankintoja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään