Ikkunoista kannattaa pitää huolta, niin asumismukavuuden kuin ympäristönkin takia. Vetoa voidaan vähentää ja vuotoja paikata pienillä korjaustoimenpiteillä tai isolla remontilla. Mutta kenen vastuulla nämä toimenpiteet ovat?
Rakennuksen pinta-ala on tärkeä hinnoittelutekijä kotivakuutuksessa. Jos pinta-ala muuttuu, muuttuu myös hinta. Taloyhtiöasujalle on kuitenkin merkityksellisempää, kun taloyhtiössä on tehty esimerkiksi putkiremontti.
Tamperelainen kiinteistöjuristi Markus Talvio kirjoittaa Aamulehden mielipideosastolla, että taloyhtiön vastuukysymyksiä on syytä selventää. Hallitus on se toimielin, joka käytännössä päättää piha-alueiden ja rakennusten kunnossapidosta. Miten rikos- tai vahingonkorvausvastuu konkreettisesti syntyy ja keneen se tosiasiassa kohdistuu?
Asunnonomistajan aloittama remontti paljasti lahovaurioita lattiarakenteesta. Hirsirunkoinen arvotalo oli rakennettu vuonna 1906. Keittiön ja olohuoneen lattiarakenteet olivat lahonneet ja ne purettiin.
Asukkaan ja taloyhtiön vastuunjako määritellään asunto-osakeyhtiölaissa. Lain mukaan osakas saa tehdä huoneistossa muutostöitä tai korjauksia, kunhan ne eivät aiheuta vahinkoa tai haittaa yhtiölle ja naapureille. Kun osakas tekee remonttia kunnossa olevassa rakennuksessa ja huoneistossa, ei taloyhtiöllä ole korjausvastuuta.
Asunnon tulppaamattomasta astianpesukoneen liitännästä johtunut vuoto oli aiheuttanut laajan vesivahingon Jyväskylässä. Kerrostaloasuntoa vuokraava osakas joutuu Vaasan hovioikeuden tuomion mukaan maksamaan taloyhtiölle yli 11 000 euron edestä korjauskustannuksia, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Hovioikeus katsoo, että vuokranantajaosakas joutuu vahinkojen korvaajaksi, sillä tämä oli toiminut huolimattomasti osakkaana laiminlyöden kunnossapitovastuunsa.
Iitin Vuokratalot on vaatinut rivitalojen vuokralaisia poistamaan takapihoiltaan vuokralaisten itse kustantamat trampoliinit kolmen viikon varoitusajalla. Vaatimuksen piirissä on noin 20 vuokralaista, kirjoittaa Kouvolan Sanomat (18.6.2020). Asukkaille lähetetyssä kirjeessä todetaan, että jos asukkaat eivät pura ja poista trampoliinejaan itse 1.7.2020 mennessä, huoltoyhtiö poistaa ne ja laskuttaa asukkaita poistosta.
Kiinteistöliitto Uusimaan blogissa johtava lakimies Katriina Sarekoski korjaa yleisimpiä kunnossapitovastuun jakautumista koskevia väärinkäsityksiä. Sarekoski listaa kolme yleisintä väärinkäsitystä, jotka liittyvät kylpyhuoneremontteihin, pintojen ennallistamiseen perustasoon ja asianpesukoneen vuodon aiheuttamiin vahinkoihin. Vaikka vedeneristeet sekä wc-istuin, hana ja muut perusjärjestelmät kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle, ei yhtiön välttämättä tarvitse vastata niistä aiheutuvista kustannuksista osakkaan oma-aloitteisen kylpyhuoneremontin kohdalla.
Osakkaan ja taloyhtiön välinen vastuunjako huoneiston kunnossapidosta askarruttaa monia. Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli käsittelee tässä seitsemää kysymystä, joita Kiinteistöliiton asiantuntijoille on usein esitetty. 1.
Kiinteistöalan Koulutuskeskus järjestää koulutusiltapäivän aiheesta Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2019 – kunnossapitovastuut ja muutostyöt keskiviikkona 27.3. Koulutukseen voi osallistua paikanpäällä Kiinkossa tai webinaarin kautta. Koulutuksessa käydään läpi vastuunjakoa taloyhtiössä uuden vastuunjakotaulukon mukaan – mikä muuttuu seuraavien aihepiirien kautta: vastuunjaon periaatteet teknisen kehityksen vaikutukset vastuunjakoon rakenteet osat laitteet ajan ilmiöt – asumisen tapoja?
Taloyhtiön kunnossapitovastuiden tulkintoihin on tullut muutoksia. Keskeisimmät muutokset koskevat ilmanvaihdon suodattimia ja pesualtaiden hajulukkoja. Näiden osalta vastuuta on siirretty yhtiölle.