Riita remonttivastuista toi osakkaalle 68000 euron oikeudenkäyntikulut

Asunnonomistajan aloittama remontti paljasti lahovaurioita lattiarakenteesta. Hirsirunkoinen arvotalo oli rakennettu vuonna 1906. Keittiön ja olohuoneen lattiarakenteet olivat lahonneet ja ne purettiin. Talon remontille tuli hintaa oikeuskuluineen noin 260 000 euroa, kertoo Taloussanomat.

Osakas hävisi riitansa sekä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, että Turun hovioikeudessa eikä saanut tavoittelemiaan 56 000 euron korvauksia remontista taloyhtiöltä.

Osakas hankki huoneiston muutama vuosi sitten. Huoneisossa oli ollut 25 vuotta aiemmin vesivahinko, jonka yhtiö oli osakkaan mielestä remontoinut hutiloiden ja nyt oli lisävaurioiden välttämiseksi tehtävä uusi remontti vauhdilla. Työt oli jo tehty, ennen kuin taloyhtiö pääsi selvittämään mitä kaikkea huoneistossa oli remontoitu.

Taloyhtiön mielestä osakas ei varannut mahdollisuutta selvittää missä laajuudessa remontti olisi tehtävä. Yhtiöjärjestyksessä on määritelty kunnossapidon osalta osakkaan ja taloyhtiön vastuut.

Omistajat ja taloyhtiö eivät olleet sopineet korjaustyön kustannuksista

Taloyhtiön ja osakkaan näkemykset remontin laajuudesta ja tarpeellisuudesta eivät käyneet yksiin ja kustannustenjaosta syntynyt riita vei osapuolet käräjille.

Osakas piti remontissaan kiirettä välttääkseen laajemmat vahingot, mutta taloyhtiölle jäi varaamatta tilaisuus selvittää mitkä kaikki työt olisivat kuuluneet sen vastuulle ja missä laajuudessa ne tuli korjata.

Kiistaa tuli myös kunnostuksen tasosta. Taloyhtiön näkemys oli, että paikat tulee kunnostaa yhtiön perustasoksi määritetyn vuoden 1906 tasolle. Taloyhtiö ei ollut vastannut omistajien muutostöistä aiemminkaan.

Tavarantarkastajan mielestä remontissa oli tehty tarpeetonta työtä. Keittiökalusteita ei olisi tarvinnut vaihtaa ja ne olisi voitu asentaa edelleen paikoilleen. Seinien korjaustakaan hän ei pitänyt tarpeellisena ja portaillakin olisi ollut edelleen käyttöikää jäljellä. Remontin 540 työtuntia tavarantarkastaja piti suurena, ja työtapakin lisäsi kustannuksia.

Taloyhtiö oli täyttänyt velvoitteensa

Oikeus kumosi osakkaan nostaman kanteen, koska taloyhtiölle ei ollut varattu tilaisuutta arvioida kunnostuksen tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisinta työtapaa. Ratkaisun mukaan osakkaalla ei ollut oikeutta saada korvauksia niiden korjaustöiden osalta, jotka muuten olisivat kuuluneet taloyhtiön vastuulle.

Oikeus totesi, ettei osakas pystynyt näyttämään toteen väitettään, jonka mukaan syyllinen lahovaurioihin olisi ollut vanha vesivahinko ja sen huolimaton korjaaminen.

Taloyhtiön kanta oli, että se oli täyttänyt omat velvoitteensa, korjannut ja maksanut ne vauriot, jotka yhtiölle kuuluivatkin. Omistaja oli kuitenkin jatkanut remonttia, jota piti kiireellisenä.

Yhtiö vetosi lisäksi osakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja piti osakkaan esittämiä vaatimuksia tasonparannuksina, jotka eivät kuuluneet taloyhtiölle.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.12.2021

Kaupallinen yhteistyö

Kiinteistön omistajien on priorisoitava ihmiset suhteessa työpaikan tekniikkaan

Vuosina 2020–21 kiinteistöala on joutunut muuttamaan toimintatapojaan koko maailmaa koettelevassa ennennäkemättömässä tilanteessa. Elämä, työnteko ja yhteydenpitotavat ovat mullistuneet, ja siksi arkielämämme on muuttunut olennaisesti ja ehkä myös pysyvästi. Saadakseen tietoja näiden muutosten vaikutuksista kiinteistöalaan ja koko yhteiskuntaan WiredScore tilasi tutkimuksen Live.

WiredScore

12.11.2021

Kaupallinen yhteistyö

Kokenut viemärisukitusten suunnittelija ja valvoja Mikko Saarijärvi vahvistaa entisestään Picoten roolia alan johtavana asiantuntijayrityksenä

Picoten uusi sukitusasiantuntija Mikko Saarijärvi siirtyi yhtiöön Suomen johtavasta sukitusvalvontarityksestä LTV Virta Oy:stä. Kokenut viemärisukitusten suunnittelija ja valvoja vahvistaa entisestään Picoten roolia alan innovaattorina – myös vaativissa kansainvälisissä projekteissa. ”Sitä ennen olin kahdeksan vuotta sukittajana, neljässä eri yrityksessä.

Picote

22.10.2021

Kiinteistöliitto Uusimaa arvostelee isännöintiyritysten toimintatapaa

Kiinteistöliitto Uusimaan vuosikokouksessa päätettiin perustaa työryhmä isännöintitoiminnan ei-toivottujen muutostrendien hillintään. Jäsenaloite hyväksyttiin syyskuun kokouksessa niukalla äänten enemmistöllä. − Aloitteen tekijät näkevät, että isännöintitoimiala tai ainakin osa isoista alan yrityksistä on vähitellen siirtynyt taloyhtiöiden auttamisesta enemmän niiden rahastamiseen, Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä sanoo.

17.12.2021

Asuntopoliittisen selonteon toimenpide-ehdotuksia arvostellaan suppeiksi ja yksipuolisiksi

Valtioneuvosto julkisti eilen esityksen Asuntopoliittiseksi kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2021–2028. Suomen Vuokranantajat ja Rakennusteollisuus RT sanovat kannanotoissaan, että hallituksen linja asuntopolitiikassa nojaa liiaksi valtion tukemaan ARA-tuotantoon. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtajan Sanna Hughesin mielestä selonteossa unohdetaan toimivan asuntomarkkinan merkitys kohtuuhintaiseen asumiseen.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti