Asunnonomistajan aloittama remontti paljasti lahovaurioita lattiarakenteesta. Hirsirunkoinen arvotalo oli rakennettu vuonna 1906. Keittiön ja olohuoneen lattiarakenteet olivat lahonneet ja ne purettiin. Talon remontille tuli hintaa oikeuskuluineen noin 260 000 euroa, kertoo Taloussanomat.
Osakas hävisi riitansa sekä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa, että Turun hovioikeudessa eikä saanut tavoittelemiaan 56 000 euron korvauksia remontista taloyhtiöltä.
Osakas hankki huoneiston muutama vuosi sitten. Huoneisossa oli ollut 25 vuotta aiemmin vesivahinko, jonka yhtiö oli osakkaan mielestä remontoinut hutiloiden ja nyt oli lisävaurioiden välttämiseksi tehtävä uusi remontti vauhdilla. Työt oli jo tehty, ennen kuin taloyhtiö pääsi selvittämään mitä kaikkea huoneistossa oli remontoitu.
Taloyhtiön mielestä osakas ei varannut mahdollisuutta selvittää missä laajuudessa remontti olisi tehtävä. Yhtiöjärjestyksessä on määritelty kunnossapidon osalta osakkaan ja taloyhtiön vastuut.
Taloyhtiön ja osakkaan näkemykset remontin laajuudesta ja tarpeellisuudesta eivät käyneet yksiin ja kustannustenjaosta syntynyt riita vei osapuolet käräjille.
Osakas piti remontissaan kiirettä välttääkseen laajemmat vahingot, mutta taloyhtiölle jäi varaamatta tilaisuus selvittää mitkä kaikki työt olisivat kuuluneet sen vastuulle ja missä laajuudessa ne tuli korjata.
Kiistaa tuli myös kunnostuksen tasosta. Taloyhtiön näkemys oli, että paikat tulee kunnostaa yhtiön perustasoksi määritetyn vuoden 1906 tasolle. Taloyhtiö ei ollut vastannut omistajien muutostöistä aiemminkaan.
Tavarantarkastajan mielestä remontissa oli tehty tarpeetonta työtä. Keittiökalusteita ei olisi tarvinnut vaihtaa ja ne olisi voitu asentaa edelleen paikoilleen. Seinien korjaustakaan hän ei pitänyt tarpeellisena ja portaillakin olisi ollut edelleen käyttöikää jäljellä. Remontin 540 työtuntia tavarantarkastaja piti suurena, ja työtapakin lisäsi kustannuksia.
Oikeus kumosi osakkaan nostaman kanteen, koska taloyhtiölle ei ollut varattu tilaisuutta arvioida kunnostuksen tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisinta työtapaa. Ratkaisun mukaan osakkaalla ei ollut oikeutta saada korvauksia niiden korjaustöiden osalta, jotka muuten olisivat kuuluneet taloyhtiön vastuulle.
Oikeus totesi, ettei osakas pystynyt näyttämään toteen väitettään, jonka mukaan syyllinen lahovaurioihin olisi ollut vanha vesivahinko ja sen huolimaton korjaaminen.
Taloyhtiön kanta oli, että se oli täyttänyt omat velvoitteensa, korjannut ja maksanut ne vauriot, jotka yhtiölle kuuluivatkin. Omistaja oli kuitenkin jatkanut remonttia, jota piti kiireellisenä.
Yhtiö vetosi lisäksi osakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun ja piti osakkaan esittämiä vaatimuksia tasonparannuksina, jotka eivät kuuluneet taloyhtiölle.
Pienten riita-asioiden menettelyä sovellettaisiin asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvissa riitaisissa asioissa, jotka koskevat enintään 10 000:ta euroa tai joissa kysymys ei ole rahasta vaan esimerkiksi häädöstä.
Haastemies on tuomioistuimen virkamies, jonka tehtävänä on etsiä ja antaa erilaisia tiedoksiantoja niiden saajille lain antamassa määräajassa. Taloyhtiö voi käyttää haastemiestä antaessaan tiedoksi asiakirjan, esimerkiksi hallintaanottovaroituksen asukkaalle tai osakkaalle.
Asuinkiinteistöissä ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa ei aina muisteta tarkkailla asianmukaisella tavalla. Huonosti toimiva ilmanvaihto on kuitenkin riski rakenteille ja asukkaiden terveydelle. Ilmanvaihdon toimivuuteen vaikuttavat sekä yhtiön että osakkaiden toimet.
Espoolainen taloyhtiö joutui ongelmiin sähköautojen latausjärjestelmän hankintaprosessissa, koska latauslaitteet eivät olleet vaatimusten mukaisia. Aikaa ja reklamaatioita tarvittiin siihenkin, että urakoitsija ja latureiden toimittaja saivat laitteet toimimaan suunnitellusti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään