Asukkaan ja taloyhtiön vastuunjako määritellään asunto-osakeyhtiölaissa. Lain mukaan osakas saa tehdä huoneistossa muutostöitä tai korjauksia, kunhan ne eivät aiheuta vahinkoa tai haittaa yhtiölle ja naapureille.
Kun osakas tekee remonttia kunnossa olevassa rakennuksessa ja huoneistossa, ei taloyhtiöllä ole korjausvastuuta. Osakkaan on ilmoitettava remontista kirjallisesti taloyhtiölle.
Toisin on asia silloin, kun remontin yhteydessä paljastuu rakenteellisia vaurioita. Silloin taloyhtiö on vastuussa vaurioiden korjaamisesta.
Isännöintiliiton lakiasiantuntijan Jenni Valkaman Taloussanomat-lehdelle antaman lausunnon mukaan lain tulkinta on tässä suhteessa selvää. Rakennuksen rungon kunnossapitoon liittyvät asiat ovat taloyhtiön vastuulla.
– Taloyhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvat lain mukaan kaikki rakenteet, eristeet ja erilaiset perusjärjestelmät, Valkama sanoo.
– Esimerkiksi rakenteiden kosteusvauriot ovat taloyhtiön kunnossapitovastuun alaisia. Joskus korjauksiin ei kuitenkaan haluta ryhtyä, koska siitä aiheutuu kustannuksia.
Vastuunjakoon voidaan tehdä yhtiöjärjestyksessä poikkeuksia, mutta rakenteiden kunnossapitoon liittyvät poikkeukset ovat hyvin harvinaisia.
Käytännössä laki jättää joissakin tapauksissa varaa myös tulkinnalle, mikä voi aiheuttaa erimielisyyksiä esimerkiksi kylpyhuoneremonttien yhteydessä.
Vesieristys ja sen kunnossapito kuuluu lain mukaan taloyhtiön vastuulle, mutta kunnossa olevan vesieristeen purkamisen ja uuden eristeen maksaa osakas.
– Vanhakin eriste voi toimia vielä ihan hyvin, mutta kylpyhuone halutaan uudistaa esteettisten seikkojen takia, Valkama sanoo.
Kylpyhuoneremontin yhteydessä voi kuitenkin paljastua, että vesieriste onkin pettänyt ja rakenne vaurioitunut, jolloin vastuu vaurion korjaamisesta siirtyy taloyhtiölle.
– Tilanne ratkeaa usein vasta tässä vaiheessa, jolloin tulevat ilmi myös mahdolliset vauriot. Jos vaurioita löytyy, yhtiön on ryhdyttävä korjaukseen, Valkama muistuttaa Taloussanomien artikkelissa.
Tällöin taloyhtiön on korjattava myös kylpyhuone perustasoiseen kuntoon saakka. Varsinkin tästä asiasta voi Valkaman mukaan olla usein erimielisyyttä taloyhtiön ja osakkaan kesken.
Omatoimi-isännöitsijällä eli oto-isännöitsijällä on paljon vastuuta. Hänen täytyy tuntea asunto-osakeyhtiölaki ja ymmärtää hallintoa, taloutta ja kiinteistön ylläpitoa. Oto-isännöitsijän tehtävään ei pidä lähteä kylmiltään.
Taloyhtiöiden mahdollisuudet saada lainaa ovat heikentyneet, kun pankit kiristävät kriteerejään. Erityisen synkältä tilanne näyttää yhtiöissä, joiden asukkaista valtaosa on eläkeläisiä. Myös tyhjillään olevat asunnot muodostavat yhtiölle riskin.
Taloyhtiössä voi syntyä riitoja muun muassa remonteista, maksulaiminlyönneistä ja häiriökäyttäytymisestä. Riidoissa kannattaa pyrkiä aina ensisijaisesti sopuratkaisuun, ja oikeusprosessiin lähteä vasta huolellisen harkinnan jälkeen.
Varomaton ruohonleikkurin käyttö aiheuttaa joka vuosi kymmeniä tapaturmia ja satoja esinevahinkoja. Ruohonleikkuria käyttäessä onkin syytä lukea käyttöohje huolellisesti, pitää varpaat ja sormet poissa koneen läheltä sen ollessa käynnissä, ja siivota esineet pois leikkurin tieltä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään