Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 64 terawattituntia (TWh) vuonna 2014. Kulutus oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lämpimän kesän ja kylmän tammikuun seurauksena lämmitysenergian kulutus pysyi lähellä edellisvuoden tasoa, kasvaen vajaan puoli prosenttia. Kotitalouslaitteiden energiankulutus laski neljä prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen asumisen energiankulutus -tilastoon
Asumisen energiankulutus 2008-2014
Asumiseen käytettiin sähköä 21 terawattituntia (TWh) vuonna 2014. Sähkön kulutus laski prosentin edellisestä vuodesta. Sähköstä 63 prosenttia kului sisätilojen ja käyttöveden lämmitykseen ja 37 prosenttia kotitalouslaitteisiin. Seuraavaksi eniten asumiseen käytettiin kaukolämpöä ja puuta. Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia.
Asuinrakennusten lämmitykseen kului energiaa 56 TWh vuonna 2014. Lämmityksen yleisin energialähde oli kaukolämpö, jota kulutettiin 18 TWh. Seuraavaksi eniten kulutettiin puuta (15 TWh) ja sähköä (13 TWh). Näiden kolmen suurimman energialähteen osuus oli 83 prosenttia asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Kulutuksessa on huomioitu päälämmitysjärjestelmän energiankulutus ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus, mukaan lukien käyttöveden lämmitys ja saunat.
Asuinrakennusten lämmityksen energialähteet 2008-2014
1) Sisältää maakaasun, raskaan polttoöljyn, turpeen ja hiilen.
Lämpöpumppujen käyttö asuinrakennusten lämmityksessä kasvaa edelleen. Lämpöpumpuilla hyödynnetään maahan, veteen tai ilmaan varastoitunutta energiaa. Maalämpöpumpuilla arvioidaan saadun energiaa ympäristöstä talteen 2,2 TWh ja ilmalämpöpumpuilla 2,4 TWh. Ilmalämpöpumpuilla on korvattu pääosin suoraa sähkölämmitystä sekä öljyn ja puun lämmityskäyttöä. Selvimmin tämä näkyy öljyn lämmityskäytön vähenemisenä. Vuonna 2014 lämpöpumppuenergian arvioidaan ohittaneen kevyen polttoöljyn ollen neljänneksi yleisin lämmitysenergian lähde. Tarkemmin kuvattuna lämpöpumppuenergia on lämpöpumppujen tuottaman lämmön ja niiden kuluttaman sähkön välinen erotus. Lämpöpumppujen sähkön käyttö sisältyy tilastossa lämmityksen sähkönkulutukseen. Ilmalämpöpumppujen jäähdytyskäyttö on toistaiseksi mukana vain asumisen sähkön kulutuksessa.
Lämmitysenergian vuosittaiseen tarpeeseen vaikuttaa ulkoilman lämpötila, jonka muutoksia seurataan lämmitystarveluvuilla. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin, mutta tammikuu oli tavanomaista kylmempi. Lämmitysenergian tarve asettui lämpimän edellisvuoden tasolle.
Kotitalouslaitteiden, eli ruoan valmistuksen, valaistuksen ja muiden sähkölaitteiden, energiankulutus vuonna 2014 oli 8 TWh. Ruoan valmistukseen käytettiin prosentti ja valaistukseen yhdeksän prosenttia vähemmän energiaa kuin edellisenä vuonna. Siirtyminen energiatehokkaisiin lamppuihin on pienentänyt valaistuksen sähkönkäyttöä.
Muiden sähkölaitteiden kulutus laski kolme prosenttia. Muut sähkölaitteet käsittävät mm. kylmälaitteet, pesu- ja kuivauskoneet, televisiot ja tietokoneet laitteineen sekä hissit. Televisioiden käytönaikaisen kulutuksen ja valmiustilakulutuksen pieneneminen on alentanut sähkölaitteiden kulutusta.
Asumisen energiankulutus -tilasto perustuu asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksen osalta Tilastokeskuksen laskentamalliin, jossa on hyödynnetty useita eri tietolähteitä. Kotitalouslaitteiden energiankulutustiedot perustuvat sähkön kulutuksen osalta Adato Energia Oy:n laskelmiin.
Lähde: Asumisen energiankulutus 2014, Tilastokeskus
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään huhtikuussa. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat järjestävät kevään aikana ympäri maata kiertävän kuntavaalikiertueen. Tilaisuuksissa kuullaan, miten paikalliset kuntavaaliehdokkaat ratkoisivat asumisen polttavia kysymyksiä.
Taloyhtiöissä on usein paljon tehostamisen varaa energiankäytössä. Mahdollisuuksia on sekä käyttöteknisissä asioissa että investointipuolella. Haasteena toimenpiteiden teossa on se, että tekniset asiat eivät ole helppoja ja jokainen rakennus on erilainen.
Asumiskustannukset ovat tärkein asumisen kysymys kunnissa, selviää Kiinteistöliiton tekemästä kuntavaalikyselystä. Vastaajista 70 prosenttia katsoi, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Asumiskustannukset ovat nousseet 2020-luvulla 25 prosenttia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään