Asumisen energiankulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2014

Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 64 terawattituntia (TWh) vuonna 2014. Kulutus oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lämpimän kesän ja kylmän tammikuun seurauksena lämmitysenergian kulutus pysyi lähellä edellisvuoden tasoa, kasvaen vajaan puoli prosenttia. Kotitalouslaitteiden energiankulutus laski neljä prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen asumisen energiankulutus -tilastoon

Asumisen energiankulutus 2008-2014

Asumisen energiankulutus 2008-2014

Asumiseen käytettiin sähköä 21 terawattituntia (TWh) vuonna 2014. Sähkön kulutus laski prosentin edellisestä vuodesta. Sähköstä 63 prosenttia kului sisätilojen ja käyttöveden lämmitykseen ja 37 prosenttia kotitalouslaitteisiin. Seuraavaksi eniten asumiseen käytettiin kaukolämpöä ja puuta. Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia.

Asuinrakennusten lämmitykseen kului energiaa 56 TWh vuonna 2014. Lämmityksen yleisin energialähde oli kaukolämpö, jota kulutettiin 18 TWh. Seuraavaksi eniten kulutettiin puuta (15 TWh) ja sähköä (13 TWh). Näiden kolmen suurimman energialähteen osuus oli 83 prosenttia asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Kulutuksessa on huomioitu päälämmitysjärjestelmän energiankulutus ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus, mukaan lukien käyttöveden lämmitys ja saunat.

Asuinrakennusten lämmityksen energialähteet 2008-2014

Asuinrakennusten lämmityksen energialähteet 2008-2014
1) Sisältää maakaasun, raskaan polttoöljyn, turpeen ja hiilen.

Lämpöpumppujen käyttö asuinrakennusten lämmityksessä kasvaa edelleen. Lämpöpumpuilla hyödynnetään maahan, veteen tai ilmaan varastoitunutta energiaa. Maalämpöpumpuilla arvioidaan saadun energiaa ympäristöstä talteen 2,2 TWh ja ilmalämpöpumpuilla 2,4 TWh. Ilmalämpöpumpuilla on korvattu pääosin suoraa sähkölämmitystä sekä öljyn ja puun lämmityskäyttöä. Selvimmin tämä näkyy öljyn lämmityskäytön vähenemisenä. Vuonna 2014 lämpöpumppuenergian arvioidaan ohittaneen kevyen polttoöljyn ollen neljänneksi yleisin lämmitysenergian lähde. Tarkemmin kuvattuna lämpöpumppuenergia on lämpöpumppujen tuottaman lämmön ja niiden kuluttaman sähkön välinen erotus. Lämpöpumppujen sähkön käyttö sisältyy tilastossa lämmityksen sähkönkulutukseen. Ilmalämpöpumppujen jäähdytyskäyttö on toistaiseksi mukana vain asumisen sähkön kulutuksessa.

Lämmitysenergian vuosittaiseen tarpeeseen vaikuttaa ulkoilman lämpötila, jonka muutoksia seurataan lämmitystarveluvuilla. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2014 oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin, mutta tammikuu oli tavanomaista kylmempi. Lämmitysenergian tarve asettui lämpimän edellisvuoden tasolle.

Kotitalouslaitteiden, eli ruoan valmistuksen, valaistuksen ja muiden sähkölaitteiden, energiankulutus vuonna 2014 oli 8 TWh. Ruoan valmistukseen käytettiin prosentti ja valaistukseen yhdeksän prosenttia vähemmän energiaa kuin edellisenä vuonna. Siirtyminen energiatehokkaisiin lamppuihin on pienentänyt valaistuksen sähkönkäyttöä.

Muiden sähkölaitteiden kulutus laski kolme prosenttia. Muut sähkölaitteet käsittävät mm. kylmälaitteet, pesu- ja kuivauskoneet, televisiot ja tietokoneet laitteineen sekä hissit. Televisioiden käytönaikaisen kulutuksen ja valmiustilakulutuksen pieneneminen on alentanut sähkölaitteiden kulutusta.

Asumisen energiankulutus -tilasto perustuu asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksen osalta Tilastokeskuksen laskentamalliin, jossa on hyödynnetty useita eri tietolähteitä. Kotitalouslaitteiden energiankulutustiedot perustuvat sähkön kulutuksen osalta Adato Energia Oy:n laskelmiin.

Lähde: Asumisen energiankulutus 2014, Tilastokeskus

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

hiilinegatiivinen

29.8.2022

Rohkeat energiaratkaisut tekivät taloyhtiöstä hiilinegatiivisen

Tamperelainen As Oy Pohjolankatu 18 - 20 on Suomen ensimmäinen hiilinegatiivinen taloyhtiö. Se käyttää kaksisuuntaista kaukolämpöä, eli myy lämpöä takaisin energiayhtiölle. Energiaa saadaan taloyhtiössä monesta lähteestä, esimerkiksi aurinkokeräimistä.

7.4.2022

OP: Mökkilainojen kysyntä yhä korkealla – myrskyjen aiheuttamat vahingot lisääntyneet viime vuosina

Koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna mökkilainan suosio on edelleen korkealla, sillä vapaa-ajan asuntojen lainoja on haettu kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 13 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020. Viime vuoden huippulukemiin verrattuna vapaa-ajan asuntojen ostoon ja rakentamiseen haettujen lainojen määrä kuitenkin laski alkuvuonna lähes kolmanneksella. – Viime vuoden ensimmäisinä kuukausina vapaa-ajan asuntoihin haettujen lainahakemusten määrä oli […]

Kiinteistökauppa

20.10.2022

Kiinteistökauppojen määrät ja hinnat laskussa

Maanmittauslaitoksen mukaan kiinteistöjen kauppamäärät ovat laskeneet selvästi. Kauppamääriin heijastuu Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus markkinoilla. Pientalojen kauppamäärät ovat pandemiaa edeltävällä tasolla.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti