Asunto-osakeyhtiöillä on jatkuva tarve korjaustoimille. Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen esittää, että tilanne parantuisi kunnossapitotarveselvitystä koskevan lainmuutoksen avulla. Oikeusministeriö selvittää parasta aikaa lainmuutostarpeita.
− Kunnossapitotarveselvitys tulisi laatia nykyisen viiden vuoden sijaan kymmeneksi vuodeksi, jolloin se kannustaisi taloyhtiöitä pitkäjännitteiseen toimintaan. Selvityksen tulisi myös perustua asiantuntijan tekemään työhön sekä sisältää toimenpiteiden kustannusarviot. Näin taloyhtiön osakkaat sekä asunnon ostajat saisivat realistisen kuvan kiinteistön kunnosta ja tulevasta korjausvelasta, Marttinen kertoo.
Vuodesta 2010 lähtien taloyhtiön hallituksen on pitänyt esittää vuosittaisessa yhtiökokouksessa Asunto-osakeyhtiölain mukaisesti kunnossapitotarveselvitys, johon on kirjattu kiinteistön korjaus- ja huoltotoimenpide-ehdotus seuraavalle viidelle vuodelle. Selvityksen tavoitteena on ollut lisätä taloyhtiöiden suunnitelmallista kiinteistönpitoa.
Useimmiten taloyhtiöt laativat selvityksen itsenäisesti ilman asiantuntijan apua, eikä selvitys siten kerro kiinteistön oikeaa kunnossapitotarvetta, saati ajoita niitä taloudellisesti sekä teknisesti oikea-aikaiseen järjestykseen.
− Suunnitelmallisuus ja asiantuntijuus ovat avainasemassa kiinteistön kuntoa arvioidessa sekä kunnossapitotarpeita analysoidessa. Viiden vuoden katsonta tulevaisuuteen on hyvin lyhytnäköistä, kun kyseessä on vuosikymmeniä käytössä olevat taloyhtiöiden rakennukset, Marttinen jatkaa.
Taloyhtiöiden hallituksille voi olla hankalaa hahmottaa, että isot korjaushankkeet vaativat monien vuosien suunnittelua onnistuakseen.
Nykyisen kunnossapitotarveselvityksen viiden vuoden ajattelulla hankkeet toteutetaan kiireellisin hätäkorjauksin ja vain välttämättömät korjaukset edellä. Kymmenessä vuodessa remontteihin osattaisiin valmistautua paremmin eikä korjausvelkaa syntyisi kuten ennen.
Ongelmia on myös kunnossapitotarveselvityksen laadinnassa. Tällä hetkellä kunnossapitotarveselvityksen voi käytännössä laatia kuka vain millä tahansa sisällöllä.
− Kunnossapitotarveselvityksen tietojen tulisi pohjautua lain raameissa määriteltyyn asiantuntijan työhön eikä maallikon arvailuihin. Kymmeneksi vuodeksi laadittava kuntoarvio olisi puolueeton, kolmihenkisen asiantuntijaryhmän toteuttama tutkimus kiinteistön korjaustarpeista, Marttinen sanoo.
Korjaustoimenpiteiden kustannusarviot kuuluvat tyypillisesti kuntoarvioon, mutta niitä ei ole nähtävissä kunnossapitotarveselvityksessä. Hinta-arvioiden liittäminen selvityksen yhteyteen selkeyttäisi hahmottamaan paremmin tulossa olevia kokonaiskustannuksia.
Taloyhtiön piha tulee helpommin hoidetuksi, kun taloyhtiöllä on käytössään yhteiskäyttöisiä työkaluja. Asukkaat osallistuvat pihan kunnossapitoon mielellään, ja varastot pysyvät siisteinä, kun niihin ei tarvitse ahtaa jokaisen omia kottikärryjä ja ruohonleikkureita.
- Yhteishenki auttaa hoitamaan yhteisiä alueita, sanoo Erkki Lonka.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.
Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat viime vuonna 5,6 prosenttia edellisvuodesta. Eniten nousivat lämmityskulut, kun korjauskulut taas pienenivät. Asuntojen ja asuinrakennusten korjauksiin käytetty yhteisrahamäärä kasvoi edellisvuodesta.
Vuosina 2014–2020 vuokratulojen yhteismäärä kasvoi 26 prosenttia. Yhteensä sijoittajille kertyi vuokratuloja 1,9 miljardia euroa. Niistä 1,5 miljardia kertyi osakehuoneiden vuokraamisesta, eli esimerkiksi sijoitusasunnoista tai asunnon väliaikaisesta vuokraamisesta, kuten Airbnb-toiminnasta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään