Asuinrakennusten korjausvelka hipoo 10 miljardia euroa − velka halutaan kuriin lakimuutoksen avulla

Asunto-osakeyhtiöillä on jatkuva tarve korjaustoimille. Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen esittää, että tilanne parantuisi kunnossapitotarveselvitystä koskevan lainmuutoksen avulla. Oikeusministeriö selvittää parasta aikaa lainmuutostarpeita.

− Kunnossapitotarveselvitys tulisi laatia nykyisen viiden vuoden sijaan kymmeneksi vuodeksi, jolloin se kannustaisi taloyhtiöitä pitkäjännitteiseen toimintaan. Selvityksen tulisi myös perustua asiantuntijan tekemään työhön sekä sisältää toimenpiteiden kustannusarviot. Näin taloyhtiön osakkaat sekä asunnon ostajat saisivat realistisen kuvan kiinteistön kunnosta ja tulevasta korjausvelasta, Marttinen kertoo.

Olisiko lakimuutoksesta apua?

Vuodesta 2010 lähtien taloyhtiön hallituksen on pitänyt esittää vuosittaisessa yhtiökokouksessa Asunto-osakeyhtiölain mukaisesti kunnossapitotarveselvitys, johon on kirjattu kiinteistön korjaus- ja huoltotoimenpide-ehdotus seuraavalle viidelle vuodelle. Selvityksen tavoitteena on ollut lisätä taloyhtiöiden suunnitelmallista kiinteistönpitoa.

Useimmiten taloyhtiöt laativat selvityksen itsenäisesti ilman asiantuntijan apua, eikä selvitys siten kerro kiinteistön oikeaa kunnossapitotarvetta, saati ajoita niitä taloudellisesti sekä teknisesti oikea-aikaiseen järjestykseen.

− Suunnitelmallisuus ja asiantuntijuus ovat avainasemassa kiinteistön kuntoa arvioidessa sekä kunnossapitotarpeita analysoidessa. Viiden vuoden katsonta tulevaisuuteen on hyvin lyhytnäköistä, kun kyseessä on vuosikymmeniä käytössä olevat taloyhtiöiden rakennukset, Marttinen jatkaa.

Ongelmien taustalla ammattimaisuuden puute

Taloyhtiöiden hallituksille voi olla hankalaa hahmottaa, että isot korjaushankkeet vaativat monien vuosien suunnittelua onnistuakseen.

Nykyisen kunnossapitotarveselvityksen viiden vuoden ajattelulla hankkeet toteutetaan kiireellisin hätäkorjauksin ja vain välttämättömät korjaukset edellä. Kymmenessä vuodessa remontteihin osattaisiin valmistautua paremmin eikä korjausvelkaa syntyisi kuten ennen.

Ongelmia on myös kunnossapitotarveselvityksen laadinnassa. Tällä hetkellä kunnossapitotarveselvityksen voi käytännössä laatia kuka vain millä tahansa sisällöllä.

− Kunnossapitotarveselvityksen tietojen tulisi pohjautua lain raameissa määriteltyyn asiantuntijan työhön eikä maallikon arvailuihin. Kymmeneksi vuodeksi laadittava kuntoarvio olisi puolueeton, kolmihenkisen asiantuntijaryhmän toteuttama tutkimus kiinteistön korjaustarpeista, Marttinen sanoo.

Korjaustoimenpiteiden kustannusarviot kuuluvat tyypillisesti kuntoarvioon, mutta niitä ei ole nähtävissä kunnossapitotarveselvityksessä. Hinta-arvioiden liittäminen selvityksen yhteyteen selkeyttäisi hahmottamaan paremmin tulossa olevia kokonaiskustannuksia.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

21.6.2018

Lapsiperheillä suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 asuntovelkaa keskimäärin 98 735 euroa, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Eniten asuntovelkaa, keskimäärin 133 350 euroa, oli kahden huoltajan lapsiperheillä. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi vajaan prosentin.

25.1.2019

Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 98 740 euroa, mikä oli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.

22.6.2017

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia. Eniten asuntovelkaa oli pääkaupunkiseudun asuntokunnilla, keskimäärin 133 630 euroa.

8.6.2021

Hallitus on suitsimassa asuntolainojen rajoja

Hallituksen kaavaileman kotitalouksien velkakaton pitäisi olla noin viisinkertainen kotitalouksien vuosittaisiin bruttotuloihin nähden, jos vaikutukset halutaan pitää vähäisinä. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa bruttona tienaavalla saisi olla yhteensä enintään 200 000 euroa velkaa. Jos lainaa hakee yhdessä puolison kanssa, kummankin tulot lasketaan yhteen.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti