Valtio, kunnat ja asukkaat ovat sijoittaneet rakennettuun ympäristöön 83 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta. Siksi yhteistyö rakennetun omaisuuden hyväksi on tärkeää, painottaa Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2025 -raportti.
Pelkästään rakennusten tekniseksi arvoksi arvioidaan noin 540 miljardia euroa. Tästä asuinkerrostalojen osuus on noin viidesosa, 109 miljardia euroa. Tekninen arvo kuvaa rahamäärää, joka saadaan, kun rakennuksen jälleenhankinta-arvosta vähennetään rakennuksen kuluminen.
Rakennetun ympäristön korjausvelan hallinta on raportin mukaan kaikkein tärkein prioriteetti. Pahimmassa asemassa ovat alueet, joilla väestön määrä vähenee voimakkaasti ja samalla ikääntyy. Ne joutuvat pohtimaan palveluverkon merkittäviä muutoksia samanaikaisesti korjausvelan kasvun kanssa. Samoilla alueilla myös rahoituksen saatavuus käytössä oleville rakennuksille on vaikeaa.
Rakennetun ympäristön nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita tarkasteltiin raportissa viidessä paneelissa: rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniikka, koulutus ja kehitys sekä arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide. Kukin paneeli antoi toimenpide-ehdotuksensa rakennetun ympäristön ja omaisuuden kehityksen varmistamiseksi.
Rakennukset-paneeli ehdottaa, että suunnitelmallisia kokeiluja ja kokeilukulttuuria pitää tukea. Kiinteistö- ja rakennusalalla tarvitaan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa.
Rakennukset täytyy mieltää nykyistä laajemmin pitkäaikaisina käyttökohteina ja painopistettä siirtää yhä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.
– Alueelliset erot ovat suuria. Uudisrakentaminen keskittyy kasvualueille, ja taantuvien alueiden tyhjilleen jäävien kiinteistöjen määrä kasvaa, sanoo professori Tuuli Jylhä Aalto-yliopistosta.
– Tyhjät tilat ovat kestävän kehityksen suuria hidasteita. Kestävyyden näkökulmasta rakennuksia ja niiden materiaaleja ei voi jättää hyödyntämättä.
Myös korjausrakentamista pitää edistää ja monipuolistaa. Tähän tarvitaan erilaisia kannustimia, tukia, neuvontaa ja uudenlaista arvokeskustelua.
Korjausrakentaminen sisältää paitsi rakennuksen osien ja rakenteiden purkamista ja uudelleen rakentamista myös esimerkiksi elinkaaren pidentämistä ja uusien käyttötarkoituksien mahdollistamista.
Lisäksi paneeli toteaa, että monialaista yhteistyötä on kehitettävä tietoon perustuen.
– Monialaisen yhteistyön tarve korostuu entisestään rakennusten elinkaaren eri muutosvaiheissa, sekä projekti- että aluetasolla, Jylhä sanoo.
Eri alojen asiantuntijoiden ja toimijoiden osaamista tarvitaan, jotta voidaan muodostaa kattava näkemys vaikkapa rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäyttömahdollisuuksista ja sisäilmaolosuhteiden hallinnasta.
ROTI on puolueeton, yli 100 kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijan arvio rakennetun omaisuuden tilasta. Raportti laaditaan joka toinen vuosi, ja hankkeen rahoittajien joukossa on muun muassa Suomen Kiinteistöliitto.
Osakkaan jättäessä vastikkeensa maksamatta taloyhtiön kannattaa aina ryhtyä hallintaanottomenettelyyn mahdollisimman nopeasti. Jos osakkaana sattuu olemaan esimerkiksi osakeyhtiö, joka joutuu konkurssiin, on hallinttanottoprosessi hieman mutkikkaampi.
Tilaajille
Jos asunto on otettu yhtiön hallintaan, hallituksen on lain mukaan viipymättä vuokrattava se käyvästä vuokrasta sopivalle vuokralaiselle hallintaanoton ajaksi. Yhtiöllä on lisäksi velvollisuus selvittää paikkakunnan käypä vuokrataso.
Tilaajille
Joskus kiinteistöhuollon käydessä asunnossa voi paljastua, että asukkaalla on sairaalloinen keräilypakko. Silloin käynnistyy prosessi, joka voi ikävimmillään päättyä huoneiston hallintaanottoon ja asukkaan häätämiseen. Suuri tavaramäärä aiheuttaa myös paloturvallisuusriskin.
Kiinteistöpankki mahdollistaa tietojen tehokkaan hallinnan koko niiden elinkaaren ajan. Kiinteistöpankin avulla voit luoda projektin jokaiselle remontille, kiinteistölle tai huoneistolle yhdellä ja samalla alustalla.
SokoPro
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään