Joka kahdeksas asunto-osakkeen omistaja arvioi taloyhtiössään olevan korjausvelkaa. Vain joka toisessa taloyhtiössä korjausten varalle on kerätty puskurirahastoa, selviää kyselytutkimuksesta.
Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden julkistamassa raportissa tarkastellaan rakennetun ympäristön tilaa. Raportin mukaan korjausvelan hallinnan tulisi olla tärkein prioriteetti. Rakentamisessa tulisi siirtyä yhä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.
Taloyhtiöissä tehdään liian vähän korjauksia, selviää Isännöintiliiton tuoreesta talouskyselystä. Syytä korjausten lykkäämiselle löytyy kustannusten noususta ja taloyhtiöiden heikentyneestä lainansaantimahdollisuudesta. Suurin syy on kuitenkin osakkaiden haluttomuus edistää remontteja.
Taloyhtiötä voi uhata konkurssi, jos sillä on paljon korjausvelkaa. Kaikilla taloyhtiöillä ei ole varaa edes konkurssiin, sillä konkurssimenettely maksaa tuhansia euroja. Konkurssin voi kuitenkin välttää, kun korjaukset toteutetaan ajoissa.
Tuore hallitusohjelma saa kiitosta taloyhtiöiden etua ajavalta Suomen Kiinteistöliitolta. Hallitusohjelma sitoutuu edistämään taloyhtiöiden toimintaympäristöä monella tapaa. Liitto on kuitenkin huolissaan asuinrakennusten korjaustarpeen unohtamisesta.
Lokakuun Kiinteistölehdessä kurkistetaan rivitalon käyttövesiputkistoremonttiin ja nähdään Suomen suurin ilmasta lämpöä tuottava laitos. Myös viemärikuvaus ja kaukolämpölaitteiston leasing tulevat tutuiksi.
Turkulaisessa Hepokullan lähiössä on käynnissä laaja ryhmäkorjaushanke. Alueen kerrostaloille oli kerääntynyt korjausvelkaa vuosien saatossa, ja nyt ne päätettiin korjata kaikki yhtä aikaa. Yhteistyö on tuonut hankkeeseen sujuvuutta ja nopeutta.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.
VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla. − Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta niissä korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta Omataloyhtio.fi:lle.
Korjausvelkalaskuri jakaa taloyhtiöt hyvä- ja huonokuntoisiin. Kauppalehti kertoo, että laskuria käyttämällä kukaan ei enää ottaisi vahingossa kannettavakseen velattoman kauppahinnan päälle tulevaa kymmenientuhansien eurojen korjausvelkaa. Kehittäjien mukaan rakenteilla oleva Talotutka-niminen laskuri kääntää isännöitsijäntodistukset selkokielelle.
Asunto-osakeyhtiöillä on jatkuva tarve korjaustoimille. Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen esittää, että tilanne parantuisi kunnossapitotarveselvitystä koskevan lainmuutoksen avulla. Oikeusministeriö selvittää parasta aikaa lainmuutostarpeita.
Rakennusten korjaamisessa on luvassa kasvua jatkossakin. Volyymi on nykyhinnoin reilut 2 miljardia suurempi vuonna 2030 eli 16 miljardia euroa, arvioi Forecon Rakennuslehdelle tekemässään markkina-analyysissa. Talotekniikan korjaukset muodostuvat pienemmistä rakenneosakokonaisuuksista, jotka ovat vesi- ja viemärijärjestelmät, ilmanvaihtojärjestelmät, sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä lämpöjärjestelmät.