korjausvelka

Uusimmat artikkelit

27.4.2022

Asuinrakennusten vuosittainen korjaustarve lähes 8 miljardia euroa

Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.

23.12.2021

Kiinteistöjen korjausvelka kasvaa – suunnitelmallisuus säästä rahaa

VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla. − Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta niissä korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta Omataloyhtio.fi:lle.

10.11.2021

Asuntokauppaan tulee korjausvelkalaskuri − Taloyhtiöt voidaan jakaa hyvä- ja huonokuntoisiin

Korjausvelkalaskuri jakaa taloyhtiöt hyvä- ja huonokuntoisiin. Kauppalehti kertoo, että laskuria käyttämällä kukaan ei enää ottaisi vahingossa kannettavakseen velattoman kauppahinnan päälle tulevaa kymmenientuhansien eurojen korjausvelkaa. Kehittäjien mukaan rakenteilla oleva Talotutka-niminen laskuri kääntää isännöitsijäntodistukset selkokielelle.

8.11.2021

Asuinrakennusten korjausvelka hipoo 10 miljardia euroa − velka halutaan kuriin lakimuutoksen avulla

Asunto-osakeyhtiöillä on jatkuva tarve korjaustoimille. Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen esittää, että tilanne parantuisi kunnossapitotarveselvitystä koskevan lainmuutoksen avulla. Oikeusministeriö selvittää parasta aikaa lainmuutostarpeita.

17.9.2021

Talotekniikka jyrää korjausmarkkinoilla

Rakennusten korjaamisessa on luvassa kasvua jatkossakin. Volyymi on nykyhinnoin reilut 2 miljardia suurempi vuonna 2030 eli 16 miljardia euroa, arvioi Forecon Rakennuslehdelle tekemässään markkina-analyysissa. Talotekniikan korjaukset muodostuvat pienemmistä rakenneosakokonaisuuksista, jotka ovat vesi- ja viemärijärjestelmät, ilmanvaihtojärjestelmät, sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä lämpöjärjestelmät.

7.11.2019

Korjausvelka vaikeuttaa taloyhtiön lainansaantia

Pahasti korjausvelkaisten taloyhtiöiden voi olla vaikea saada remontteihinsa lainaa, koska yhtiön rakennusten vakuusarvo on laskenut liikaa, kertoo Helsingin Uutiset. OP Helsingin yhtiöasiakkuuksista vastaavan johtaja Mikko Yli-Isotalon mukaan pahasti korjausvelkaisten yhtiöiden kohdalla voidaan tilanne ratkaista pilkkomalla isoja hankkeita osiin. Remontin jakamiseen ryhdytään, jos rahoitustarve lähenee puolta kiinteistön arvosta.

7.3.2018

Huolehdi omaisuudestasi – älä kerrytä korjausvelkaa

Monelle taloyhtiölle on laadittu pitkäjänteinen suunnitelma kiinteistön korjaamisesta. Käytännössä taloteknisiä korjauksia lykätään kuitenkin vuosilla eteenpäin. Lykkäyksen seurauksena vesivahinkojen riski kasvaa, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä vanhenee, energiaa valuu hukkaan ja sähkölaitteiden turvallisuus heikkenee.

8.2.2018

Käytettyjen asuntojen kaupassa piilee hintakupla

Suomalaiset ovat vaarallisen tietämättömiä taloyhtiönsä korjausvajeen vaikutuksesta asumiskustannuksiinsa ja oman asuntonsa arvoon. Isännöintiliitto on huolissaan siitä, että taloyhtiöiden korjausvaje ei laske riittävästi asuntojen hintoja. – Kun remonttivajetta ei oteta riittävästi huomioon, syntyy käytettyjen asuntojen ylihintakupla.

1.9.2017

Asukkaita ei korjausvelka huoleta

Asukkaiden mielestä taloyhtiöitä korjataan suunnitelmallisesti, paljastaa laaja asumistyytyväisyyden selvitys. Tulos on selkeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tarpeellisia korjauksia siirretään usein kustannusten pelossa.

30.8.2017

Puolella miljoonalla suomalaisella haasteita selvitä kotitalonsa korjauksista

Etenkin taantuvilla alueilla asuinrakennusten kasvava korjaustarve on muodostumassa ongelmaksi. Remontin vaatimat eurot voivat nousta suhteettoman suuriksi asunnon arvoon nähden, kun väestökato vähentää asuntojen kysyntää ja siten laskee niiden hintaa. Hankalimmassa asemassa ovat näillä seuduilla vanhenevien omakotitalojen iäkkäät asukkaat.  Rakennusteollisuus RT on korjausrakentamisen teemakatsauksessaan laskenut asuinrakennusten korjaustarpeen jakautumisen seutukunnittain ja talotyypeittäin.

2.1.2017

Kannattaako lähiöitä korjata?

Isännöintiliiton mukaan 1970-luvun lähiöitä ei välttämättä tarkoitettu lainkaan korjattavaksi, kirjoittaa Aamulehti. Taloyhtiöiden korjausvelka jatkaa edelleen kasvua. Siihen on syynä osakkaiden haluttomuus kalliisiin remontteihin ja ikääntynyt rakennuskanta.