Lokakuun Kiinteistölehdessä kurkistetaan rivitalon käyttövesiputkistoremonttiin ja nähdään Suomen suurin ilmasta lämpöä tuottava laitos. Myös viemärikuvaus ja kaukolämpölaitteiston leasing tulevat tutuiksi.
Turkulaisessa Hepokullan lähiössä on käynnissä laaja ryhmäkorjaushanke. Alueen kerrostaloille oli kerääntynyt korjausvelkaa vuosien saatossa, ja nyt ne päätettiin korjata kaikki yhtä aikaa. Yhteistyö on tuonut hankkeeseen sujuvuutta ja nopeutta.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.
VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla. − Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta niissä korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta Omataloyhtio.fi:lle.
Korjausvelkalaskuri jakaa taloyhtiöt hyvä- ja huonokuntoisiin. Kauppalehti kertoo, että laskuria käyttämällä kukaan ei enää ottaisi vahingossa kannettavakseen velattoman kauppahinnan päälle tulevaa kymmenientuhansien eurojen korjausvelkaa. Kehittäjien mukaan rakenteilla oleva Talotutka-niminen laskuri kääntää isännöitsijäntodistukset selkokielelle.
Asunto-osakeyhtiöillä on jatkuva tarve korjaustoimille. Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen esittää, että tilanne parantuisi kunnossapitotarveselvitystä koskevan lainmuutoksen avulla. Oikeusministeriö selvittää parasta aikaa lainmuutostarpeita.
Rakennusten korjaamisessa on luvassa kasvua jatkossakin. Volyymi on nykyhinnoin reilut 2 miljardia suurempi vuonna 2030 eli 16 miljardia euroa, arvioi Forecon Rakennuslehdelle tekemässään markkina-analyysissa. Talotekniikan korjaukset muodostuvat pienemmistä rakenneosakokonaisuuksista, jotka ovat vesi- ja viemärijärjestelmät, ilmanvaihtojärjestelmät, sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä lämpöjärjestelmät.
Pahasti korjausvelkaisten taloyhtiöiden voi olla vaikea saada remontteihinsa lainaa, koska yhtiön rakennusten vakuusarvo on laskenut liikaa, kertoo Helsingin Uutiset. OP Helsingin yhtiöasiakkuuksista vastaavan johtaja Mikko Yli-Isotalon mukaan pahasti korjausvelkaisten yhtiöiden kohdalla voidaan tilanne ratkaista pilkkomalla isoja hankkeita osiin. Remontin jakamiseen ryhdytään, jos rahoitustarve lähenee puolta kiinteistön arvosta.
Monelle taloyhtiölle on laadittu pitkäjänteinen suunnitelma kiinteistön korjaamisesta. Käytännössä taloteknisiä korjauksia lykätään kuitenkin vuosilla eteenpäin. Lykkäyksen seurauksena vesivahinkojen riski kasvaa, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä vanhenee, energiaa valuu hukkaan ja sähkölaitteiden turvallisuus heikkenee.
Suomalaiset ovat vaarallisen tietämättömiä taloyhtiönsä korjausvajeen vaikutuksesta asumiskustannuksiinsa ja oman asuntonsa arvoon. Isännöintiliitto on huolissaan siitä, että taloyhtiöiden korjausvaje ei laske riittävästi asuntojen hintoja. – Kun remonttivajetta ei oteta riittävästi huomioon, syntyy käytettyjen asuntojen ylihintakupla.
Asukkaiden mielestä taloyhtiöitä korjataan suunnitelmallisesti, paljastaa laaja asumistyytyväisyyden selvitys. Tulos on selkeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Tarpeellisia korjauksia siirretään usein kustannusten pelossa.
Etenkin taantuvilla alueilla asuinrakennusten kasvava korjaustarve on muodostumassa ongelmaksi. Remontin vaatimat eurot voivat nousta suhteettoman suuriksi asunnon arvoon nähden, kun väestökato vähentää asuntojen kysyntää ja siten laskee niiden hintaa. Hankalimmassa asemassa ovat näillä seuduilla vanhenevien omakotitalojen iäkkäät asukkaat. Rakennusteollisuus RT on korjausrakentamisen teemakatsauksessaan laskenut asuinrakennusten korjaustarpeen jakautumisen seutukunnittain ja talotyypeittäin.