Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tavoitteena on nostaa pääkaupunkiseudun kotitalousjätteen kierrätysastetta. Tähän asti yli puolet pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätteestä on ollut sekajätettä. Jätteiden lajittelu on tärkeää, sillä vain lajitellut jätteet voidaan hyödyntää uusioraaka-aineena.
Kiinteistöveron valtakunnallinen kertymä on kasvanut vuodesta 1993 viime vuoden loppuun mennessä viisinkertaiseksi. Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilän mielestä kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista. − Veronkantomielessä on helppoa ja ymmärrettävää ajatella, että verotetaan sellaista omaisuutta, mikä ei pysty pakenemaan maasta.
Pelastusviranomaiset ovat rekisteröineet 20 ”zombiakkujen” eli väärin käsiteltyjen akkujen ja paristojen aiheuttamaa tulipaloa vuoden 2020 alusta alkaen. Lisäksi rekisteristä puuttuu lukematon määrä läheltä piti -tilanteita, joissa ei ole tarvittu pelastuslaitosta. Jätehuollon toimijat ja viranomaiset pelkäävät ongelman pahenevan ilman nopeaa reagointia, sillä litiumioniakkujen määrän arvioidaan jopa 14-kertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.
Asuntolainojen yleisimmät viitekorot euriborit painuivat pakkaselle ensimmäistä kertaa helmikuussa 2016. Siitä lähtien asuntolainamaailmassa on eletty nollakorkojen aikaa. Lainasta velallinen maksaa vain marginaalia.
Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerbergin mukaan välittäjän rooli on nykyisellään selkeä myyjän ja ostajan välissä. Välitysliike on lain mukaan vastuussa välittäjän toiminnasta. Kiinteistönvälitysala on tarkasti säännelty.
Joka päivä vähintään kahdeksan suomalaisen sydän pysähtyy yllättäen. Kun verenkierto pysähtyy, aivot jäävät ilman happea ja ihminen menehtyy nopeasti. Ensihoito pääsee nopeimmillaankin tilanteeseen vasta minuuttien kuluttua.
Asuntoihin ja vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen murtojen määrä väheni tammi-syyskuussa noin 22 prosenttia viimevuotisesta. Asuntomurtoja on tehty kuluvana vuonna vähiten vuosikymmeneen. Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakankaan mukaan syitä murtojen määrän laskuun voi hakea muun muassa koronatilanteen takia vähentyneestä matkailusta.
Putkien ja laitteiden vuotovahingot ovat vuodesta toiseen yleinen kodin harmi, kertoo rakentaja.fi-sivusto. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan vuotovahingoista jopa 55 prosenttia sattuu omakotitaloissa ja lähes 70 prosenttia 1980-luvulla tai sitä aiemmin rakennetuissa taloissa. Omakotitalon vuotovahingosta aiheutuu keskimäärin 8 300 euron kustannus, mutta suurimmillaan se voi nousta jopa yli 100 000 euroon.
Vuonna 2020 vuokralla asui 61 prosenttia Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokunnista, kun osuus vuonna 2010 oli 52 prosenttia. Suurinta vuokralla asumisen lisääntyminen on ollut 25–29 ja 30–34 -vuotiaiden asuntokunnissa, joissa vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien asuntokunnissa.
Hekan uudet vuokrasopimukset kieltävät tupakoinnin asunnoissa ja parvekkeilla. Kiellot ovat kiristyneet vuodesta 2016 lähtien. Tätä vanhempiin vuokrasopimuksiin kieltoja ei ole kuitenkaan kirjattu, joten monessa talossa poltetaan yhä sisällä.
Parvekelasitukset ovat kiinteä osa parvekkeen varustusta ja niiden tarpeellisuuden puolesta puhuvat asukkaiden lisäksi myös arkkitehdit ja rakentajat, kertoo omataloyhtio.fi-sivusto. Lasituksen avulla parvekkeiden käytettävyys ja kalustettavuus parantuu, mikä lisää asumisviihtyvyyttä. Lasitettua parveketta voidaan käyttää sisätilojen tavoin, viihtyisänä lisähuoneena lähes ympäri vuoden.
Syksy tuo tullessaan haasteita, jotka kannattaa ottaa talon vuosihuollossa huomioon. Ihan ensimmäiseksi taloyhtiön hallituksen kannattaa tarkistaa, että talvikunnossapidosta on sovittu huoltoyhtiön kanssa. – Jos huoltoyhtiö on vastuussa talvikunnossapidosta, kuten aurauksesta, hiekoituksesta sekä kattolumien tarkkailusta ja pudottamisesta, asioista pitää sopia selkeästi ja kirjallisessa muodossa, sanoo Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa.