Omakotitalojen kauppa on ollut muun asuntokaupan tavoin mukavassa myötätuulessa. Samalla potentiaalista ostajakuntaa löytyy myös vanhemmalle ja osin mittavaakin remontointia kaipaavalle rakennuskannalle.
Vuosituhannen vaihteessa innostuttiin kompakteista rintamamiestaloista ja nyt katseet ovat alkaneet hiljalleen kohdistua 1970-luvun omakotitaloihin ja kerrostaloasuntoihin. Orastava trendimuutos on havaittu myös rakennus- ja remonttineuvontaa tarjoavassa Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskuksessa (PRKK).
PRKK:n toimitusjohtajan Mikko Juvan mukaan kiinnostuksen kasvulle on lopulta varsin selkeät perusteet.
– Vielä muutama vuosi sitten 1970-luvun tasakattotaloja ei juurikaan arvostettu. Nyt yhdessä tasossa olevat asuintilat, erillinen keittiö, isot ikkunat sekä avarat ja valoisat olohuoneet tuntuvat taas toimivilta. Monia viehättävät myös isot tontit, jotka ovat usein jopa tuplasti nykyistä suurempia, Juva listailee.
Samat seikat ovat lisänneet kiinnostusta myös vastaavan ikäisissä kerrostalokohteissa. Alueet on rakennettu nykytyyliin verraten varsin väljästi, asuntojen pohjaratkaisut ovat edelleen varsin toimivia ja neliöhinnat kohtuullisia.
– Kerrostaloissa keskeisin asia on taloyhtiön kiinteistönpito, eli millä mallilla ovat esimerkiksi putki-, talotekniikka-, parveke-, vesikatto- ja ikkunaremontit. Jos näitä isoja remontteja ei ole vielä tehty, niihin voi upota lähivuosina helposti yli tuhat euroa asuinneliötä kohden, Juva muistuttaa.
Osansa on myös vintagen vetovoimalla – varsinkin, jos sisustuksessa on vielä jäljellä ripaus alkuperäistä tyyliä. Selkeä ja helposti muunneltava pohjaratkaisu tarjoaa toisaalta monia mahdollisuuksia myös modernisointiin.
– Ostajat ovat usein noin 35–40-vuotiaita, jotka etsivät ensimmäistä omakotitaloaan. Tyyli on heille tuttu joko omasta lapsuuskodista tai mummolasta, Juva lisää.
Kiistaton valtti on hänen mukaansa myös hintataso: 50-vuotiaaksi varttuneeseen omakotitaloon pääsee kiinni kohtuullisella summalla. Neliöistä ei tule heti pulaa, autotalli tai kellari tarjoaa näppärät harrastetilat ja bonuksena voi tulla jopa oma uima-allas, takkahuone ja atrium-piha.
Kuten aina asunto- ja talokaupassa, ostokohde kannattaa käydä huolellisesti läpi ennen päätöksentekoa. Juva suunnistaisi 1970-luvun talossa ensimmäiseksi katolle ja tarkistaisi sen kunnon. Jos bitumikatteessa on kuoppia ja lohkeamia, kosteus on voinut päästä myös rakenteisiin.
– Moniin taloihin on rakennettu jälkikäteen matala harjakatto ja jätetty vanha tasakatto sen alle. Kannattaa siis tarkistaa, miltä siellä näyttää, hän vinkkaa.
Samalla tavoin on tutkittava talon alapohja, joka on voitu toteuttaa tuolle ajalle tyypillisellä valesokkelilla. Kosteusvarioille altista rakennustapaa ei ole käytetty 1980-luvun puolivälin jälkeen.
– Jos sekä katossa että alapohjassa on korjattavaa, voi olla järkevämpää miettiä jotain toista talovaihtoehtoa. Uusiksi näet menevät usein myös lämmitys- ja käyttövesivesijärjestelmät sekä sähköt, joten laskua kertyy nopeasti. Pelkkä alapohjan korjaus voi olla helposti 40 000 euron remontti, Juva ynnäilee.
Vapaaehtoiset talotsempparit järjestävät toimintaa As Oy Koivistonmäen ikäihmisille Riihimäellä. Aivojumpparyhmä kokoontuu viikoittain huoltamaan osallistujien muistia liikunnan ja visailun parissa. Muistiklubiin ovat tervetulleita kaikki.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Tamperelaisen As Oy Mäntykotkan talojen katot uusittiin viime talvena. Remontti toteutettiin kokonaan säältä suojassa. Uuden katon lisäeristys paransi talojen asumismukavuutta ja energiatehokkuutta merkittävästi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Vanhat kerrostalot kuumenevat kesällä ison rakennusmassan vuoksi uudempia enemmän. Niitä on kuitenkin mahdollista viilentää kaukokylmän avulla. Mutta milloin kaukokylmä kannattaa asentaa taloon?
Viime vuonna vanhoja omakotitaloja ostettiin 17 443 kappaletta, mikä oli 9,5 % enemmän kuin vuonna 2020. Vanhoja omakotitaloja ovat kaikki muut paitsi juuri valmistuneet. – Omakotitalojen kysyntä on kasvussa, ja samaan aikaan useilla alueilla ostajia kiinnostavia omakotitaloja on liian vähän myynnissä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään