Pelastusviranomaiset ovat rekisteröineet 20 ”zombiakkujen” eli väärin käsiteltyjen akkujen ja paristojen aiheuttamaa tulipaloa vuoden 2020 alusta alkaen. Lisäksi rekisteristä puuttuu lukematon määrä läheltä piti -tilanteita, joissa ei ole tarvittu pelastuslaitosta.
Jätehuollon toimijat ja viranomaiset pelkäävät ongelman pahenevan ilman nopeaa reagointia, sillä litiumioniakkujen määrän arvioidaan jopa 14-kertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Britanniassa zombiakkujen jätehuoltovaiheessa aiheuttamien palojen määrä kasvoi vuoden aikana 25 prosenttia.
Jokainen voi ehkäistä zombiakun heräämisen käsittelemällä paristoja ja akkuja käyttöohjeiden mukaisesti ja viemällä ne käytön jälkeen virtanavat teipattuna niille tarkoitettuihin kierrätysastioihin, eli niitä myyviin kauppoihin tai kunnallisiin vaarallisen jätteen keräyspisteisiin.
– Paristot ja akut toimitetaan niille tarkoitetuilta keräyspisteiltä turvalliseen kierrätysprosessiin, jonka seurauksena myös raaka-aineista jopa 90 prosenttia voidaan hyödyntää uudelleen, Liisa-Marie Stenbäck Paristokierrätyksestä sanoo.
Zombiakulla tarkoitetaan käytöstä poistettua litiumioniakkua tai litiumparistoa, joka on esimerkiksi kolhun seurauksena herännyt uudelleen henkiin ja on pullistunut, kuumentunut tai päästää outoa ääntä.
Zombiakkujen aiheuttamia tulipaloja on syttynyt sekä kotitalouksissa että jätteenkäsittelyssä. Tyypillinen esimerkki on sekajätteen sekaan tai sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräykseen heitetty litiumioniakku, joka on kolhiintuessaan vaurioitunut ja aiheuttanut hankalasti sammutettavan tulipalon.
– Litiumioniakkupalon sammuttaminen vaatii suuren määrän vettä. Lisäksi palossa vapautuu myrkyllisiä kaasuja, jotka voivat palaa voimakkaalla liekillä. Akusta voi myös lentää palavia osia, Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurman sanoo.
Alan asiantuntijaorganisaatiot ovat keränneet vaaratilanteiden varalle jokaiselle hyödylliset toimintaohjeet, jotka löytyvät Zombiakku-kampanjan verkkosivuilta.
Talvella tehtävässä salaojaurakassa voi olla monia hyviä puolia. Taloyhtiö saattaa saada kustannusetua, kun tarjoajia on hiljaisena aikana liikkeellä enemmän ja urakoitsijoilla hyvin henkilöstöä saatavilla. Myös asukkaille talvella tehty remontti on pienempi haitta.
Energiayhteisöjen perustaminen on hiipunut lähes kokonaan vuodesta 2021, jolloin yhteisöjen perustaminen tuli mahdolliseksi. Edes sähköenergian voimakas hintaheilahtelu ei ole saanut energiayhteisöjä kasvuun.
Asumiseen liittyvät velkaongelmat ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Yhä useampi asumismaksujen viivästymisten vuoksi perintään joutunut saa häätöhaasteen. Erityisesti nuorten aikuisten velkaantuminen asumismaksujen vuoksi on moninkertaistunut.
Eurooppalaiset kiinteistönomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn UIPIn (International Union of Property Owners) kongressiin. Puheissa ja paneeleissa pohdittiin kestävää asuntopolitiikkaa sekä sitä, mikä on EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin rooli asuntopolitiikassa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään