Taantuvien alueiden kerros- ja pientalot voivat muuttua ajan kanssa täysin asumiskelvottomiksi, jos rakennuksiin ei ole tehty ajallaan remontteja eikä pankki enää myönnä lainaa korjauksiin. Monen on siirryttävä asumiskelvottomasta ja arvonsa menettäneestä omistusasunnosta vuokralle.
– Onneksi se ei ole kuitenkaan kovin yleistä. Yksittäistapauksia on kyllä ollut, kertoo Kiinteistöliiton veroasiantuntija Juho Järvinen.
Järvisen mukaan remontteja voidaan rahoittaa taloyhtiön osakkaiden ottamilla henkilökohtaisilla lainoilla, vaikka taloyhtiö itse ei enää saa pankilta luottoa.
– Silloin voi olla tilanne, että pankki pystyy rahoittamaan puuttuvan osan, eli tätä kautta taloyhtiö saa kerättyä omarahoitusosuutta hanketta varten, Järvinen sanoo.
Jos esimerkiksi putkiremontti maksaa 800 000 euroa ja osakkailta saadaan kerättyä henkilökohtaisilla lainoilla 300 000 euroa omarahoitusosuutta, vakuusarvot saattavat riittää siihen, että pankki pystyy rahoittamaan jäljelle jäävät 500 000 euroa.
Ongelmaksi jäävät osakkaat, jotka eivät saa henkilökohtaista lainaa tai eivät halua sitä ottaa. Tämmöisissä tapauksissa osakkaalla voi esimerkiksi olla niin paljon asuntovelkaa jäljellä, ettei lisälainan saaminen onnistu.
– Silloin olemme pahimmillaan tilanteessa, jossa remontteja ei pysty tekemään, Järvinen arvioi.
Myös Takuusäätiö kertoo, etteivät korjausten puuttuessa asuinkelvottomaksi menneet asunnot ole suuren mittakaavan ilmiö.
Viimeksi elokuussa säätiö on saanut neuvontapuhelun haja-asutusalueella sijaitsevasta kerrostalosta, jossa asunto ei mene kaupaksi ja jolla ei ole vakuusarvoa. Asukkaat eivät halua ottaa velkaa omiin nimiinsä, mutta ilman remonttia talossa ei voi asua talvella.
Finanssialan johtava lakimies Antti Laitila myöntää, että vaihtoehdot ovat vähissä taloyhtiöissä, joissa vakuudet eivät riitä remontteihin.
– Tilanne on vaikea, mutta henkilökohtaista lainaa voi olla mahdollista saada, Laitila kertoo.
Henkilökohtaisen lainankin saaminen riippuu hänen mukaansa siitä, minkälaisia vakuuksia lainanhakijalla on tarjota. Mahdollisuudet saada lainaa vaihtelevat kovasti henkilöittäin.
Järvinen kertoo, että kohtuullisella paikallakin sijaitsevan taloyhtiön on vaikea saada rahoitusta esimerkiksi putkiremonttiin, jos muita korjauksia ei ole tehty silloin kun niiden aika on ollut.
– Taloyhtiöiden pitää varautua remontteihin ennakkoon, Järvinen korostaa.
Korjausvastikkeen kerääminen voidaan aloittaa jopa kymmenen vuotta etukäteen, kun tiedetään, että putkiremontti on edessä. Näin saadaan jaettua kustannuksia useammalle vuodelle. Remonttipuskurin kartuttaminen auttaa myös saamaan lainaa pankeilta.
Putkiremontti jää usein tekemättä tai sitä lykätään viimeiseen hetkeen tai putkivuotoihin asti. Syitä ovat taloyhtiöiden vaikeudet saada remonttilainaa, heikko taloyhtiöiden taloustilanne ja lisääntynyt korjausvelka, ilmenee Isännöintiliiton kyselystä.
Asunto-osakeyhtiöiden tietoja on viime vuosina kerätty huoneistotietojärjestelmään useassa eri vaiheessa. Mitä velvollisuuksia taloyhtiöillä on, ja mitä osakkaan tulee tehdä? Suomen Kiinteistölehti kokosi tietopaketin aiheesta.
Väestö vanhenee, joten taloyhtiöiden kannattaa panostaa esteettömyyden edistämiseen. As Oy Kaakinportissa Pieksämäellä ryhdyttiin korjaustöihin, jotta asukkaat pärjäisivät kotonaan mahdollisimman pitkään.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Taloyhtiössä asuminen ei aina suju sovussa, vaan häiriöitä voi esiintyä. Kokenut isännöitsijä ja pitkän linjan poliisi kertovat, mitkä ovat yleisimpiä asumiseen liittyviä häiriöitä ja miten niitä voidaan ratkoa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään