Taloyhtiöiden asukkaat voivat joutua ottamaan omaa remonttilainaa

Taantuvien alueiden kerros- ja pientalot voivat muuttua ajan kanssa täysin asumiskelvottomiksi, jos rakennuksiin ei ole tehty ajallaan remontteja eikä pankki enää myönnä lainaa korjauksiin. Monen on siirryttävä asumiskelvottomasta ja arvonsa menettäneestä omistusasunnosta vuokralle.

– Onneksi se ei ole kuitenkaan kovin yleistä. Yksittäistapauksia on kyllä ollut, kertoo Kiinteistöliiton veroasiantuntija Juho Järvinen.

Järvisen mukaan remontteja voidaan rahoittaa taloyhtiön osakkaiden ottamilla henkilökohtaisilla lainoilla, vaikka taloyhtiö itse ei enää saa pankilta luottoa.

– Silloin voi olla tilanne, että pankki pystyy rahoittamaan puuttuvan osan, eli tätä kautta taloyhtiö saa kerättyä omarahoitusosuutta hanketta varten, Järvinen sanoo.

Jos esimerkiksi putkiremontti maksaa 800 000 euroa ja osakkailta saadaan kerättyä henkilökohtaisilla lainoilla 300 000 euroa omarahoitusosuutta, vakuusarvot saattavat riittää siihen, että pankki pystyy rahoittamaan jäljelle jäävät 500 000 euroa.

Ongelmaksi jäävät osakkaat, jotka eivät saa henkilökohtaista lainaa tai eivät halua sitä ottaa. Tämmöisissä tapauksissa osakkaalla voi esimerkiksi olla niin paljon asuntovelkaa jäljellä, ettei lisälainan saaminen onnistu.

– Silloin olemme pahimmillaan tilanteessa, jossa remontteja ei pysty tekemään, Järvinen arvioi.

Ilmiö ei ole yleinen

Myös Takuusäätiö kertoo, etteivät korjausten puuttuessa asuinkelvottomaksi menneet asunnot ole suuren mittakaavan ilmiö.

Viimeksi elokuussa säätiö on saanut neuvontapuhelun haja-asutusalueella sijaitsevasta kerrostalosta, jossa asunto ei mene kaupaksi ja jolla ei ole vakuusarvoa. Asukkaat eivät halua ottaa velkaa omiin nimiinsä, mutta ilman remonttia talossa ei voi asua talvella.

Finanssialan johtava lakimies Antti Laitila myöntää, että vaihtoehdot ovat vähissä taloyhtiöissä, joissa vakuudet eivät riitä remontteihin.

– Tilanne on vaikea, mutta henkilökohtaista lainaa voi olla mahdollista saada, Laitila kertoo.

Henkilökohtaisen lainankin saaminen riippuu hänen mukaansa siitä, minkälaisia vakuuksia lainanhakijalla on tarjota. Mahdollisuudet saada lainaa vaihtelevat kovasti henkilöittäin.

Remontteihin pitää varautua ennakkoon

Järvinen kertoo, että kohtuullisella paikallakin sijaitsevan taloyhtiön on vaikea saada rahoitusta esimerkiksi putkiremonttiin, jos muita korjauksia ei ole tehty silloin kun niiden aika on ollut.

– Taloyhtiöiden pitää varautua remontteihin ennakkoon, Järvinen korostaa.

Korjausvastikkeen kerääminen voidaan aloittaa jopa kymmenen vuotta etukäteen, kun tiedetään, että putkiremontti on edessä. Näin saadaan jaettua kustannuksia useammalle vuodelle. Remonttipuskurin kartuttaminen auttaa myös saamaan lainaa pankeilta.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

isännöinti keskittyy

22.9.2022

Isännöinti keskittyy – etu vai haitta?

Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.

ryhmäkorjaushanke

16.9.2022

Ryhmävoimaa korjaamiseen, viihtyvyyttä asumiseen

Turkulaisessa Hepokullan lähiössä on käynnissä laaja ryhmäkorjaushanke. Alueen kerrostaloille oli kerääntynyt korjausvelkaa vuosien saatossa, ja nyt ne päätettiin korjata kaikki yhtä aikaa. Yhteistyö on tuonut hankkeeseen sujuvuutta ja nopeutta.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

29.3.2022

Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet keskimäärin lähellä eläkeikää

Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta.

15.12.2021

Vanhuusajan asuminen vaatii ennakointia. Palvelutalo vai hoivakoti? Kunnallinen tai yksityinen?

Monet ikäihmiset ovat pysyneet virkeinä esimerkiksi omakotitalon ylläpitämisen vaatimien askareiden ansiosta, mutta vanhana lumenluonti, ruohonleikkuu ja muut pikkutyöt alkavat tuntua rasitteilta. Tilaakin on todennäköisesti enemmän kuin tarpeeksi. Mutta mikä olisi sopiva asumisratkaisu juuri itselle?

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti