”Kohtuutta kiinteistöverotukseen” – kerätty summa on noussut jo lähes kahteen miljardiin euroon

Kiinteistöveron valtakunnallinen kertymä on kasvanut vuodesta 1993 viime vuoden loppuun mennessä viisinkertaiseksi. Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilän mielestä kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista.

− Veronkantomielessä on helppoa ja ymmärrettävää ajatella, että verotetaan sellaista omaisuutta, mikä ei pysty pakenemaan maasta. Toisaalta, onko se sitten oikeudenmukaista, että joku voi omistaa sadoilla tuhansilla tai miljoonilla euroilla pörssiosakkeita ja hän ei maksa omistuksestaan mitään, Heikkilä kysyy.

Heikkilä ei esitä, että osakeomistuksetkin pantaisiin verolle, mutta:

− Miksi kiinteän omaisuuden omistamisesta maksetaan koko ajan veroa ilman tuloja? Aika usein kiinteistön omistaminen aiheuttaa isojakin kustannuksia peruskorjauksineen ennen kuin se joskus myydään – ja silti verottaja katsoo, että omistamista sinänsä pitää koko ajan verottaa.

Veroa vasta myyntivoitosta

Heikkilän mielestä kiinteistöomistuksen verotuksessa tulisi mennä lähemmäs ajatusta, jossa veroa menee vain mahdollisesti saadusta myyntivoitosta tai vuokrasta. Näin verottaja toimii myös osakesijoitusten sekä esimerkiksi metsäkiinteistöjen osalla: vasta puun myyntitulo on veronalaista pääomatuloa.

Kiinteistöverotus lisää myös asumisen kustannuksia. Vuokralla asuvakin maksaa vuokrassaan lopulta kaikki asuntoon kohdistuvat menot – kiinteistövero mukaan lukien.

Kunnille kiinteistövero on ollut kasvava tulonlähde. Valtio määrää verolle minimin verotusarvosta.

− Kuntapäättäjä ei saisi ajatella, että kiinteistöveroa voisi aina kiristää.

Kiinteistöveron korvaaminen jollain toisella veromuodolla olisi sekin hankalaa, samoin veron alentaminen. Heikkilä peräänkuuluttaakin asiassa malttia.

− Nykyinen verotuksen taso saisi jo riittää.

Lue Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli kokonaan tästä!

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

6.11.2014

Kiinteistökauppa vilkasta, toimitilojen vuokraaminen vaikeaa

Kiinteistöjen kysyntä on kasvanut sijoitusmarkkinoilla. Kiinteistökauppavolyymi on korkeimmillaan sitten vuoden 2008. Matalat korot ja rahoituksen parantunut saatavuus vahvistavat kiinteistöjen asemaa sijoitusmarkkinoilla.

13.7.2016

Vanhojen asuntojen kauppa käynyt vilkkaasti

Vanhojen asuntojen kauppa kävi vilkkaasti kesäkuussa. Myös vuoden alkupuolisko on edellisvuotta parempi, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL. Suomen käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi  tammi-kesäkuussa  lähes 3,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan tasoon verrattuna.  Kerrostalokauppa kasvoi 2,7, rivitalokauppa lähes 5  ja omakotitalokauppakin noin 2,2 prosenttia vuodentakaiseen tammi-kesäkuuhun verrattuna.

19.6.2018

Pääkaupunkiseudulla on runsaasti rakentamismahdollisuuksia

Vaikka pääkaupunkiseudulla rakennetaan kiivaasti asuntoja, on vielä runsaasti mahdollisuuksia rakentaa pientaloja ja kerrostaloasuntoja sekä osittain rakennetuille että tyhjille tonteille. Asemakaavoituksen puolesta tyhjille ja lähes tyhjille tonteille olisi mahdollista rakentaa jopa lähes 50 000 uutta asuntoa. Varantoluvut ilmenevät HSY:n vuosittain julkaisemasta tonttivarantokatsauksesta.

27.4.2018

Pääkaupunkiseudun rakentamisessa ylikuumenemisen merkkejä

Talouden hyvät näkymät, kaupungistuminen ja muuttoliikenne vaikuttavat edelleen voimakkaasti pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakennusmarkkinoihin. Pääkaupunkiseutu on kasvattanut osuuttaan Suomen markkinoista sekä kiinteistökaupoissa että uudistalorakentamisessa ja pääkaupunkiseudun osuus kiinteistökaupoista nousi viime vuonna jo 70 prosenttiin. Rakentamisen määrä pysyy korkealla ja käynnistettäväksi suunniteltujen rakennushankkeiden määrä pääkaupunkiseudulla on edelleen kasvussa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti