Kiinteistöveron valtakunnallinen kertymä on kasvanut vuodesta 1993 viime vuoden loppuun mennessä viisinkertaiseksi. Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilän mielestä kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista.
− Veronkantomielessä on helppoa ja ymmärrettävää ajatella, että verotetaan sellaista omaisuutta, mikä ei pysty pakenemaan maasta. Toisaalta, onko se sitten oikeudenmukaista, että joku voi omistaa sadoilla tuhansilla tai miljoonilla euroilla pörssiosakkeita ja hän ei maksa omistuksestaan mitään, Heikkilä kysyy.
Heikkilä ei esitä, että osakeomistuksetkin pantaisiin verolle, mutta:
− Miksi kiinteän omaisuuden omistamisesta maksetaan koko ajan veroa ilman tuloja? Aika usein kiinteistön omistaminen aiheuttaa isojakin kustannuksia peruskorjauksineen ennen kuin se joskus myydään – ja silti verottaja katsoo, että omistamista sinänsä pitää koko ajan verottaa.
Heikkilän mielestä kiinteistöomistuksen verotuksessa tulisi mennä lähemmäs ajatusta, jossa veroa menee vain mahdollisesti saadusta myyntivoitosta tai vuokrasta. Näin verottaja toimii myös osakesijoitusten sekä esimerkiksi metsäkiinteistöjen osalla: vasta puun myyntitulo on veronalaista pääomatuloa.
Kiinteistöverotus lisää myös asumisen kustannuksia. Vuokralla asuvakin maksaa vuokrassaan lopulta kaikki asuntoon kohdistuvat menot – kiinteistövero mukaan lukien.
Kunnille kiinteistövero on ollut kasvava tulonlähde. Valtio määrää verolle minimin verotusarvosta.
− Kuntapäättäjä ei saisi ajatella, että kiinteistöveroa voisi aina kiristää.
Kiinteistöveron korvaaminen jollain toisella veromuodolla olisi sekin hankalaa, samoin veron alentaminen. Heikkilä peräänkuuluttaakin asiassa malttia.
− Nykyinen verotuksen taso saisi jo riittää.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat tänä vuonna nousseet kahta edellisvuotta maltillisemmin, ilmenee Kiinteistöliiton kyselystä. Kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Hoitovastike on noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia kuluvana vuonna.
Sähkön siirtohinnat vaihtelevat suuresti eri yhtiöiden välillä. Selvityksen mukaan kalleimman ja halvimman yleissiirron perusmaksun välillä eroa on noin 36 euroa kuukaudessa. Vertailussa ovat mukana Suomen kaikki jakeluverkkoyhtiöt.
Rakentamisen kehitys on ollut odotettua heikompaa alkuvuoden aikana. Asuinrakentaminen elpyy hitaammin kuin ennakoitiin, mutta kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään