Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Korona-aika on osoittanut, että taloyhtiöiden valmiudet etäyhteyksien järjestämiseen vaihtelevat kovasti. Kiinteistöliiton tekemän kyselyn perusteella varsinkin pääkaupunkiseudulla taloyhtiöillä on hyvät valmiudet tarjota osakkaille mahdollisuus osallistua yhtiökokoukseen etäyhteyksin. Muualla maassa tilanne on kuitenkin pääkaupunkiseutua heikompi.
Kattoikkunan talviaikaiset ongelmat johtuvat lähes aina siitä, että jossain vaiheessa, sulamisveden normaalin poistumisen estää jokin syy. Loivilla katoilla syynä on tyypillisesti ikkunan alapuolelle muodostunut jääpato, joka voi seisottaa sulamisvesiä ikkunan alareunassa. Jääpato voi muodostua kattoikkunan ympärille monesta eri syystä.
Kotitalousvähennystä voi saada omassa kodissa, vapaa-ajan asunnossa ja vanhempien tai isovanhempien kodissa suoritetusta työstä, oli kyseessä sitten omistus- tai vuokra-asunto. Vähennyskelpoisia ovat kaikki ulkopuolisella firmalla teetetyt remonttityöt sisällä ja ulkona. Myös piha-alueen ja puutarhan hoito sekä lumenluonti kelpaavat kotitalousvähennyksiin.
Rakentaja.fi listasi joulunajan jätteiden lajitteluohjeet Lounais-Suomen Jätehuollon tiedotteesta. Ne soveltuvat kaikille suomalaisille ja erityisesti taloyhtiöiden asukkaille. Alumiinivuoka, -folio ja metalliesine Alumiiniset vuoat ja foliot, metallipurkit ja -kannet lajitellaan muiden metalliesineiden tapaan puhtaiksi huuhdottuina metallinkeräysastiaan.
Naapuruston kärsivällisyys voi joutua koetukselle, jos pommien paukuttelu jatkuu kohtuuttoman pitkään. Ilotulitteita saa käyttää uudenvuodenyönä vain kello 18 ja 02 välisenä aikana. Ajankohdan lisäksi rakettien ampumisen paikka on syytä valita huolella.
Joulun aika ei näy sähkön kulutushuippuina, niin kuin ennen vanhaan, koska tavat ovat muuttuneet. Kaikille samanlaista joulunviettotapaa ei enää ole. Monelle todellinen joulu alkaa edelleen siitä, kun saa valvoa aaton vastaisen yön kinkun paistumista uunissa.
VTT:n laskelmien mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Eniten korjausvelkaa suhteessa kiinteistöomaisuuteen on julkisella kiinteistön omistajalla. − Paljon on päiväkoteja ja kouluja korjattukin, mutta niissä korjausvelkaa on eniten, kertoo Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuudesta Omataloyhtio.fi:lle.
Suomalaiset hankkivat tänä vuonna lähes 1,4 miljoonaa kuusta, joista pääosa on tuttuja metsäkuusia. Puista noin miljoona tulee viljelmiltä, metsistä haetaan lähes 300 000 puuta ja tuontipuita on reilut 100 000 kappaletta. Suurin tuontimaa on Tanska.
Länsiväylä-lehti uutisoi Kirkkonummen Sundsbergissä sijaitsevan puukerrostalon ja sen asukkaiden kohtalosta. Kaupungin ensimmäisen puukerrostalon piti olla muuttovalmis jo vuoden 2018 lopulla. Talon valmistumista ovat hidastaneet kuitenkin rakennusvaiheen ongelmat sekä ennen muuta konkurssi, joka kaatoi rakennuksen massiivipuuelementit toimittaneen Alavus Tilaelementit Oy:n.
Kiinteistölehti siteerasi 20.12. Yen julkaisemaa uutista, jossa kerrottiin oululaisen isännöintiyrityksen saaneen alan valvontaelimeltä, Auktorisointi ISA ry:ltä jo toisen varoituksen kahden vuoden sisään. Molemmissa tapauksissa isännöintiyrityksen työntekijöitä oli valittu taloyhtiön hallitukseen valtakirjoilla.
Suurten asuntojen vuokrakysyntä on kasvanut korona-aikana. Vuokranantajien yhdistyksessä kasvu näkyy jäsenten lisääntyneinä kysymyksinä. Vastuukysymyksiä pohditaan erityisesti silloin, kun vuokrattavana on kerrostaloasunnon sijaan omakotitalo.
Peräti 56 % suomalaisista kaupunkiasukkaista haluaisi saunan omaan asuntoonsa, vaikka se vie tilaa. Prosenttiosuus on noussut tasaisesti vuodesta 2019, jolloin se oli 50 % ja vuodesta 2020, jolloin se oli 52 %. Suurissa kaupungeissa asuvista 41 %:lla on jo oma sauna.