Lisälämmöneristämisellä ja eristeiden vaihdolla vaikutetaan rakennuksen energialuokitukseen. Rakenteen lämmöneristävyys ja tiiveys on suurin yksittäinen rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttava valinta.
– Rakennuksen tilaaja määrittelee, kuinka pitkää elinkaarta hän lähtee rakennukselle tavoittelemaan, ja tekee materiaalivalintoja sitä kautta, sanoo Kingspan Insulation Oy:n teknisen palvelun päällikkö Maija Toivonen Content Housen tuottamassa Rakentamisen teemaliitteessä.
Korjausrakentamisessa pitää ensisijaisesti ottaa huomioon olemassa oleva rakennus ja korjattava ongelma. On varmistettava, että rakenteet toimivat rakennusfysikaalisesti myös lisälämmöneristyksen jälkeen.
– Jos haetaan hyvää lämmöneristävyyttä muuttamatta rakennuksen ulkoisia mittoja ja arkkitehtuuria, voidaan miettiä esimerkiksi sisäpuolista lisälämmöneristystä tai olemassa olevien eristeiden vaihtoa, Toivonen kuvailee.
Eristeet vaikuttavat myös rakentamisvaiheen ja käytönaikaiseen olosuhdekestävyyteen. Väärä materiaalin valinta tai virheellinen asennus voi muodostaa kondensaatioriskin, jolloin rakenteisiin voi syntyä mikrobivaurioita.
Rakentamisen aikainen kosteudenhallinta on kehittynyt viime vuosina harppauksin. Mutta erityisesti korjausrakentamisessa myös materiaaleja ja rakenneratkaisuja on mietittävä rakennusfysikaalisten toimintojen kautta siten, että rakenteet toimivat Suomen ilmastoissa oikein eikä kosteus aiheuta niissä ongelmia.
Suomessa määräykset rakennusten lämmöneristävyyden suhteen ovat maailman tiukimmasta päästä. Tiukat määräykset ovat myös johtaneet rakennepaksuuksien kasvamiseen. Markkinoilta on kuitenkin saatavissa energiatehokkaita ja ohuita eristeitä, joilla kiinteistöjen rakennepaksuus pysyy kurissa.
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kolme rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää asetusehdotusta. Säädöksillä päivitetään uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia.
Energiatehokkuusdirektiivi viedään kotimaiseen lainsäädäntöön Suomen erityispiirteet huomioiden, lupaa asumisesta vastaava ministeri Sari Multala. Hän kannustaa taloyhtiöitä energiatehokkuustoimiin mutta ei usko aiempien valtion tukien palaavan nykyisessä taloustilanteessa.
Uusien energiatodistusten määrä laski viime vuonna hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta rakennusten energiatehokkuus paranee edelleen. Samalla kaukolämmön osuus lämmitysmuodoista on kasvanut, ilmenee Aran energiatodistusraportista.
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamiseen käytettävien E-lukujen laskentatapa uudistuu. Kaukolämmön energiakerroin tulee päivittää nykypäivän tasolle, kirjoittaa Fortumin energiatehokkuusasioihin erikoistunut Timo Kivi blogissaan.
Fortum
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään