Lisälämmöneristämisellä ja eristeiden vaihdolla vaikutetaan rakennuksen energialuokitukseen. Rakenteen lämmöneristävyys ja tiiveys on suurin yksittäinen rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttava valinta.
– Rakennuksen tilaaja määrittelee, kuinka pitkää elinkaarta hän lähtee rakennukselle tavoittelemaan, ja tekee materiaalivalintoja sitä kautta, sanoo Kingspan Insulation Oy:n teknisen palvelun päällikkö Maija Toivonen Content Housen tuottamassa Rakentamisen teemaliitteessä.
Korjausrakentamisessa pitää ensisijaisesti ottaa huomioon olemassa oleva rakennus ja korjattava ongelma. On varmistettava, että rakenteet toimivat rakennusfysikaalisesti myös lisälämmöneristyksen jälkeen.
– Jos haetaan hyvää lämmöneristävyyttä muuttamatta rakennuksen ulkoisia mittoja ja arkkitehtuuria, voidaan miettiä esimerkiksi sisäpuolista lisälämmöneristystä tai olemassa olevien eristeiden vaihtoa, Toivonen kuvailee.
Eristeet vaikuttavat myös rakentamisvaiheen ja käytönaikaiseen olosuhdekestävyyteen. Väärä materiaalin valinta tai virheellinen asennus voi muodostaa kondensaatioriskin, jolloin rakenteisiin voi syntyä mikrobivaurioita.
Rakentamisen aikainen kosteudenhallinta on kehittynyt viime vuosina harppauksin. Mutta erityisesti korjausrakentamisessa myös materiaaleja ja rakenneratkaisuja on mietittävä rakennusfysikaalisten toimintojen kautta siten, että rakenteet toimivat Suomen ilmastoissa oikein eikä kosteus aiheuta niissä ongelmia.
Suomessa määräykset rakennusten lämmöneristävyyden suhteen ovat maailman tiukimmasta päästä. Tiukat määräykset ovat myös johtaneet rakennepaksuuksien kasvamiseen. Markkinoilta on kuitenkin saatavissa energiatehokkaita ja ohuita eristeitä, joilla kiinteistöjen rakennepaksuus pysyy kurissa.
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kolme rakennusten energiatehokkuuteen liittyvää asetusehdotusta. Säädöksillä päivitetään uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan toukokuussa 2024. Toukokuun jälkeen jäsenvaltioilla on noin kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivin uudet vaatimukset osaksi omaa kansallista lainsäädäntöä. Suomessa tämä vastuu on ympäristöministeriöllä.
Uusien energiatodistusten määrä laski viime vuonna hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta rakennusten energiatehokkuus paranee edelleen. Samalla kaukolämmön osuus lämmitysmuodoista on kasvanut, ilmenee Aran energiatodistusraportista.
Hiilineutraaleihin energialähteisiin siirtymisestä päätetään taloyhtiöissä usein huterin perustein. Uusien energiaratkaisujen valintoihin ja hankkeiden toteutuksiin tarvitaan lisää tietoa ja osaamista, sanoo Turun ammattikorkeakoulun finanssialan palveluiden ja kiinteistönvälityksen koulutusvastaava Jukka Rantala.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään