Naapurukset ärsyyntyvät toisistaan monista syistä

Forssan Lehti kertoo rivitalon osakkaasta, joka löysi asunnolleen ostajan. Uuden omistajan mukana asuntoon olisi muuttanut pieni koira. Se ei miellyttänyt seinänaapuria, joka asetti omat ehtonsa.

Ostaja olisi rakentanut takapihalle koiratarhan, mutta naapurin mielestä suunniteltu tarha oli liian suuri. Hän ei halunnut nähdä koiraa nurmikkoa leikatessaan. Asuntokauppoja ei syntynyt.

– Ihmisellä saa olla lemmikkejä eikä normaalia asumista voi lähteä rajoittamaan. Se, ettei naapuri halua nähdä koiraa ruohoa leikatessaan, on yksin melko ontuva peruste, Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen toiminnanjohtaja Hasse Renfeldt toteaa Forssan Lehdelle.

Koiriin liittyy monenlaisia intohimoja. Esimerkiksi jätösten koetaan aiheuttavan niin haju- kuin visuaalistakin haittaa. Portin pieleen ilmestyneistä kikkareista voidaan syyttää naapurissa asuvaa koiranomistajaa, vaikka asialla olisi ollut jokin muu koira.

– Koiranomistajaltakin vaaditaan vastuullisuutta. Ideaalimaailmassa koiria ei tarvitsisi pelätä eivätkä koirat haukkuisi.

Rivitalojen piha-asiat ovat sellaisia, joista saadaan helposti soppaa aikaiseksi. Esimerkiksi talon päädyssä asuva saattaa vaivihkaa ottaa taloyhtiön yhteistäkin piha-aluetta haltuunsa.

Häiriöt kannattaa dokumentoida

Ristiriitoja syntyy monista muistakin asioista, kuten esimerkiksi metelistä. Hasse Renfeldt kannustaa häiriöistä kärsiviä asukkaita dokumentointiin.

Mikäli naapuriasunnossa metelöidään toistuvasti, tästä kannattaa pitää jonkinlaista päiväkirjaa mieluusti useammankin häiriöstä kärsivän asukkaan voimin. Jos seinän takana on öisin hulinaa, on järkevämpää soittaa virkavalta paikalle sen sijaan, että itse menisi kolkuttelemaan ovelle, ihan oman turvallisuutensa vuoksi.

Taloyhtiön järjestyssäännöissä määritellään niin sanottu hiljainen aika, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vessassa tai suihkussa saisi yöllä käydä. Mutta jos asunnossa vaikkapa biletetään toistuvasti öisin, hallitus voi antaa varoituksen osakkaalle tai asukkaalle.

– Taloyhtiön tai vuokranantajan ryhtyminen toimenpiteisiin vaatii vahvan näytön. Häätöäkään ei voi noin vain antaa, Renfeldt muistuttaa Forssan Lehdessä.

Kun tilanne menee liian pitkälle, asia hoidetaan yleensä isännöitsijän kautta taloyhtiön hallituksen käsittelyyn. Viimeinen keino on ottaa asunto taloyhtiön hallintaan.

Kun metelöinti ärsyttää, kannattaa asiaa lähteä ensin hoitamaan ystävällisesti. Silloin lopputuloskin on usein hyvä. Siltä koiranomistajaltakin kannattaa mennä sopuisasti kysymään, tietääkö tämä, että koira haukkuu ollessaan yksin kotona.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

19.8.2025

Miksi ikkunat huurtuvat ulkopuolelta? Syy löytyy energiatehokkuudesta

Ulkoikkunat voivat olla huurteessa, vaikka kerrostalo on vielä uusi tai siinä on tehty ikkunaremontti. Pulma on asukkaan kannalta harmillinen, mutta taloteknisesti vaaraton. Jos kosteutta sen sijaan alkaa ilmestyä lasien väleihin, kannattaa syitä selvittää jo tarkemmin.

Isännöintikartellista annettiin päätös.

12.9.2025

Isännöintikartellista annettiin päätös – ”Nyt on saatu isännöinnille rajanveto, mitä saa tehdä ja mitä ei”

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla ratkaisunsa isännöintialan kartellista. Kartellissa Isännöintiliitto ja kuusi isännöintiyritystä sopivat 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa.

21.10.2025

Viemäriongelmille etsitään vastuunkantajia – vuotoja jopa alle 10-vuotiaissa valurautaviemäreissä

Monissa 2000-luvulla asennetuissa epoksipinnoitetuissa valurautaviemäreissä on havaittu huolestuttavan paljon vuotoja ja tukkeutumisia. Useat taloyhtiöt vaativat joko asennustyössä vaurioituneiden putkien korjaamista tai korjauskulujen maksamista.

17.10.2025

Lounais-Suomen kiinteistökustannukset maan keskiarvoa alhaisemmat

Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti