Asunto-osaketta ei voi hylätä

Mikäli joku taloyhtiön osakkaista ei selviä maksuistaan, muut osakkaat joutuvat viime kädessä kattamaan hänen osuutensa. Yhtiö voi ottaa huoneiston hallintaansa ja vuokrata sen vastikerästien kattamiseksi. Tämä ei kuitenkaan onnistu, mikäli halukkaita vuokralaisia ei ole.

− Lähtökohta on, että jos sijoitus tuntuu huonolta tai ei halua enää sitä omistaa, omistusoikeus pitäisi luovuttaa, sanoo Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli.

− Jos myynti ei onnistu, selvittelisin asunnon vuokraamista. Jos vuokramarkkinoita ei ole, välillä kuulee näistä hylkäämisyrityksistä: on tipautettu osakekirjat johonkin isännöintitoimiston postiluukkuun. Vastuista ei tällä vapaudu, eikä taloyhtiön ole pakko ottaa niitä vastaan, Hupli sanoo Talouselämä-lehdelle.

Asianajaja Lassi Nyyssönen varoittaa, että arvoton osake voi myös ”pilata” perinnön.

− Voi olla aika hyväkin kuolinpesä, jossa on mökkiä, kaupunkiasuntoa, sijoitusomaisuutta, mutta sitten siellä onkin joku asunto-osake paikassa, jossa siitä ei pääse eroon, kukaan ei osta etkä saa vuokralaista. Sinähän et pääse siitä eroon, vaan joudut maksamaan vastikkeita pahimmillaan loppuelämäsi. Tai ainakin siihen asti, kunnes asunto-osakeyhtiö puretaan.

Ääritapauksessa koko perintöä ei voi tästä syystä ottaa vastaan. Mitä sitten voi tehdä?

− Ei mitään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.6.2017

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia. Eniten asuntovelkaa oli pääkaupunkiseudun asuntokunnilla, keskimäärin 133 630 euroa.

25.1.2019

Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 98 740 euroa, mikä oli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.

1.7.2015

Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuoteen verrattuna asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka pieneni reaalisesti 230 euroa. Keskimääräinen asuntovelka oli suurin pääkaupunkiseudulla, 126 500 euroa ja pienin Pohjois- ja Itä-Suomessa, 79 200 euroa.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti