Vuokranantajakyselyssä kysyttiin uuden sijoitusasunnon ostoaikeista tulevan vuoden aikana. Noin puolet yli 2100 vastaajasta arvioi, etteivät he aio hankkia uutta sijoitusasuntoa, vaikka sopivakin kohde ilmaantuisi myyntiin. Vastaajien osuus, jotka eivät aio ostaa uutta asuntoa seuraavan vuoden aikana, kasvoi edellisen vuoden kyselystä noin viidellä prosenttiyksiköllä.
Asuntokaupoille suhteellisen varmasti suuntaavia oli vastaajista noin 13 prosenttia. Vahvasti ostoaikeisten osuus laski edellisestä kyselystä vain reilulla prosenttiyksiköllä. Vaihtelut ja erot kaupunkien välillä olivat kuitenkin suuret.
Suurista kaupungeista ostoaikeita oli eniten Tampereella toimivien vuokranantajien keskuudessa (19 %) ja Helsingissä vähiten (7 %). Eniten ostoaikeet romahtivat viime vuoden kyselystä Espoossa ja Kauniaisissa (20 % → 9 %) sekä Vantaalla (16 % → 10 %). Vantaalla niiden vastaajien osuus, jotka eivät ole aikeissa hankkia uutta asuntoa, kaksinkertaistui vuodessa (31 % → 61 %).
− Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinan muutokset näkyvät vastauksissa. Vuokralaisen löytämisen vaikeudet yhdistettynä asuntojen kallistumiseen ei ole asuntosijoittajalle lähtökohtaisesti otollisin hetki uuden asunnon hankintaan, Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen sanoo.
Pitkittynyt koronatilanne tai kasvaneet vaikeudet vuokralaisen löytämisessä eivät ole kyselyn perusteella vaikuttaneet siihen, kuinka vuokranantajat ovat hoitaneet vastikesuoritteensa taloyhtiöille.
Vastaajista 98 prosenttia ilmoittaa, ettei heillä ole ollut vaikeuksia vastikkeiden maksussa. Pieniä vaikeuksia on ollut vastaajista kahdella prosentilla ja suuria vaikeuksia vain 0,5 prosentilla vastaajista. Tilanteessa ei ole tapahtunut muutoksia vuodentakaiseen kyselyyn verrattuna.
− Suuria vaikeuksia on siis ollut vain yhdellä henkilöllä yli 2000 vastaajasta. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että asuntosijoittajat pystyvät hoitamaan vastikkeensa myös vaikeassa markkinatilanteessa hyvin eivätkä tuo epävakautta taloyhtiöihin, Rokkanen konkretisoi.
Kyselytutkimuksen perusteella yksityiset vuokranantajat ovat riskin kaihtajia. Lähes 95 prosenttia asuntosijoittajista kaihtaa suuria riskejä. Asunnot ovat valikoituneet sijoituskohteeksi, koska ne nähdään matalariskisinä pienen tai maltillisen tuoton tuojina.
Vuokranantajat nostavat kyselyssä verotuksen kiristymisen selkeästi suurimmaksi asuntosijoittamisen riskiksi. Maan hallitus ei ole tehnyt lopullisia linjauksia asuntosijoittamisen verotuksen mahdollisista muutoksista.
− Puolella vastaajista asuntosijoittamisen ensisijaisena tavoitteena on eläkepäivien toimeentulon turvaaminen. Poliittiset riskit tuovat toimintaan kuitenkin tarpeetonta epävarmuutta. Erityisesti veropolitiikan tulisi olla ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Suurin voittaja asuntosijoittamisen suosion ja vuokra-asuntojen tarjonnan kasvussa on ollut vuokralainen, Rokkanen toteaa.
Hyvin varautunut taloyhtiö arvioi riskejä säännöllisesti, suorittaa toimenpiteitä riskien pienentämiseksi sekä viestii asukkaille pelastus- ja turvallisuusohjeista. Erityisen tärkeää on pitää pelastussuunnitelma ajan tasalla.
Safetum
Taloyhtiöt pystyvät varautumaan häiriötilanteisiin arvioimalla riskejä säännöllisesti, pienentämällä riskejä sekä viestimällä asukkaille turvallisuusohjeista johdonmukaisesti. Safetumin paloturvallisuusraportti kertoo, kuinka turvallisia kiinteistöt olivat viime vuonna.
Safetum
Suomalaisten kiinteistöjen turvallisuuden edistäminen vaatii yhä nopeampia ja tehokkaampia toimenpiteitä. Yksi toimenpide on Safetumin paloturvallisuuden riskitarkastus ja pelastussuunnitelman päivitys.
Safetum
Kustannusten nousu voi lisätä asunnottomuutta, varoittaa Y-Säätiö. Myös sote-uudistus tuo riskejä. Säätiö toivoo, että tulevina vuosina asunnottomuus saataisiin poistettua Suomesta kokonaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään