Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Kuntalehti kertoo keravalaisesta isännöintiyrityksestä, joka oli ilmoittanut taloyhtiöasiakkailleen hiekoituskiviaineksen loppuneen koko Etelä-Suomen alueelta. – Pihoja hiekoitetaan sitä mukaa, kun hiekkaa saadaan. Tästä johtuen pyydämme noudattamaan erityistä varovaisuutta pihalla kulkiessa, viestissä kerrottiin.
Joulukuussa joukko hakkereita tunkeutui Pohjoismaissa ja Baltiassa toimivan Nordic Choice -hotelliryhmän järjestelmään. Tämä tehtiin sähköpostilla, jossa mukana ollut tiedosto huijattiin lataamaan. Virus levisi ja lukitsi varauksia, sisään- ja uloskirjautumisia sekä uusien huoneavaimien luomista käsittelevän järjestelmän.
Taloyhtiön on huolehdittava yhteiskäytössä olevan leikki- ja ulkokuntoilupaikan turvallisuudesta kuluttajaturvallisuuslain mukaisesti. Taloyhtiön vastuulla on muun muassa suunnitella leikki- ja ulkokuntoilupaikka turvalliseksi ja huolehtia sen turvallisuudesta koko elinkaaren ajan. Tukes valvoo kuluttajaturvallisuuslain noudattamista.
Kiinteistöliitolla on omat koronasivut, joilta löytää ajankohtaista tietoa koronan vaikutuksista taloyhtiöiden toimintaan ja asukkaiden arkeen. Kiinteistöliiton asiakkaat ovat saaneet lisäpalveluja myös järjestetyissä webinaareissa. Valtakunnalliseen Kiinteistöliittoon kuuluvan Rauman Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Mari Häyhtiö kertoo Länsi-Suomi-lehdessä yhdistyksen kokeneen tärkeänä, että koronasivuilla liiton asiantuntijat vastaavat niihin useimmin kysyttyihin kysymyksiin, joita jäsentaloyhtiöillä on.
Tiedottaminen pelastussuunnitelmasta on usein taloyhtiössä heikoin lenkki pelastussuunnitelmaa koskevien velvoitteiden täyttämisessä. Vaikka lain edellyttämä pelastussuunnitelma on laadittu, hallituksen vastuulla on siitä tiedottaminen. – Pelastussuunnitelmat on todennäköisesti laajasti laadittu, mutta niitä ei välttämättä ole päivitetty ja pidetty ajan tasalla eikä tiedottamista ole hoidettu, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama arvioi monen taloyhtiön tilannetta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi Suomen asuntomarkkinoille poikkeuksellista epävarmuutta jo toisen kerran 2020-luvulla, arvioi asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo-pankki katsauksessaan. Epävarmuus iskee ensin ostajiin: myyntiajat pitenevät ja kauppamäärät laskevat. Myyjät eivät heti anna alennusta, eikä laajempaa laskua nähdä hinnoissa, ellei talouskehitys käänny selvästi surkeampaan suuntaan.
Koronarajoitukset lievenivät 14.2.2022. Tekniikan Maailma -lehti muistuttaa, että lievennykset vaikuttavat myös taloyhtiöihin, jotka saavat jälleen esimerkiksi ottaa käyttöön tauolla olleet lenkkisaunavuorot. Kiinteistöliitto kehottaa taloyhtiöitä aina tarkastamaan AVI:n sivuilta, mitkä rajoitukset ovat voimassa omalla alueella.
Helsingin Sanomat kertoo sähköautojen määrän lisääntyneen nopeasti. Esimerkiksi helmikuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista täyssähköautoja oli 12,4 prosenttia ja ladattavia hybridejä 21,6 prosenttia. Sähkökäyttöisen auton omistaja lataisi autoaan mielellään kotinsa pysäköintipaikalla.
Kuntotutkimuksella pyritään tukemaan laadukasta korjaussuunnittelua. Rakenteen kunto on saatava selville, jotta voidaan määrittää sen oikea korjaustapa oikeassa laajuudessa ja oikeaan aikaan. Suunnittelua ei voi tehdä järkevästi, jos rakenteiden todellinen kunto on hämärän peitossa.
Nastakengät auttavat pysymään ulkona pystyssä, mutta sisätiloissa ne saattavat olla kovalla pinnalla liukkaat ja jättävät useimpiin lattiamateriaaleihin lähtemättömän jälkensä. Ei siis ihme, että nastakenkien hyödyt ja haitat ovat jokatalvinen puheenaihe. Isännöintiliitossa keskustelu nastakengistä on tuttu.
Kiireellä tehdyt kaupat voivat tuottaa kaupanteon jälkeen karvaita yllätyksiä. Jos esimerkiksi putki-, julkisivu- ja piharemontteja on pantattu vuosi toisensa jälkeen eteenpäin, ne tulevat jossain vaiheessa väkisin toteutettaviksi. Isojen korjausinvestointien myötä taloyhtiö voi saada taakakseen raskaan ja pitkäaikaisen lainataakan, joka nostaa myös asumiskustannuksia.
Urakoitsija toteutti asunto-osakeyhtiössä parvekeremontin vuonna 2012. Elokuussa 2017 rakennuksen ylemmän kerroksen parvekkeen oven kohdalta pääsi vettä alemman kerroksen huoneistoon. Asunto-osakeyhtiö teetti vesivahingon vaatimat korjaustyöt toisella urakoitsijalla ja lähti hakemaan oikeusteitse korvauksia parvekeremontin tehneeltä yritykseltä.