Pääkaupunkiseudulla on arvioitu olevan rottia yhtä paljon kuin ihmisiä eli noin 1,5 miljoonaa.
Rotta löytää ruokapaikalle hajun perusteella. Se voi kulkea ruuanhakumatkalla 3–4 kilometriäkin saadakseen 30–40 grammaa ruokaa. Rotta pystyy myös kulkemaan jopa kahden euron kolikon kokoisesta reiästä, koska sen kylkiluut painuvat kasaan.
Helsingin Seudun ympäristöpalveluiden (HSY) palvelupäällikkö Kati Siekkinen tähdentää Vantaan Sanomille, että jätteiden lajittelu on jyrsijöiden torjunnassa ensisijainen keino.
– Rottia on kokemuksemme mukaan useimmiten sekajäteastioissa. Ne ovat oikea hotelli rotille, jos sekajätteen seassa on biojätettä niiden ruoaksi. Sekajäteastia tarjoaa rotille myös lämpöä.
Kodin pöydillä tai varastoissa ei kannata pitää varastoissa mitään ruokaa edes kotieläimille, koska hajut johdattavat rotat, hiiret ja myyrät perille. Ruokien pitää olla jääkaapissa ja ehjissä kaapeissa, joiden ovet ovat kiinni.
Tontilla ei myöskään pidä olla avotunkioita, jonne heitetään omenoita tai muita hedelmiä. Omenat, luumut ja muut pitää laittaa menemään kaatopaikalle, umpinaiseen biojäteastiaan tai kompostoriin.
Rottahavainnoista tulee ensisijaisesti olla yhteydessä kiinteistön omistajaan. Jos kiinteistön omistaja ei ryhdy toimenpiteisiin, niin terveydensuojeluviranomainen voi tulla arvioimaan terveyshaitat ja määrätä kiinteistön omistajan toimenpiteisiin.
Useimmiten ongelmat hoidetaan tuholaistorjujien kanssa eivätkä viranomaiset välttämättä tiedä tapauksista.
Tuhoeläinhallinta Delecon Oy:n myyntipäällikkö Markus Salminen kertoo, että yhtiöllä on esimerkiksi Vantaalla tällä hetkellä useita torjuntapaikkoja ja selvittelyjä alkamassa.
Salminen sanoo, että monen ravintolan ja joidenkin elintarvikeliikkeidenkin jätepaikkojen siisteydessä on petrattavaa. Jos jätealuetta ja -astioita ei pidetä puhtaana, kuivana ja ehjinä ja jätehuoneissa säilytetään kaikenlaista tavaraa, paikka tarjoaa kaiken, mitä rotat tarvitsevat eli ruokaa, juomaa ja suojaa.
Ravintolakeskittymillä on usein yhteisiä jätehuoneita ja riittää, jos joku hoitaa hommansa huonosti. Salminen korostaa myös, että avoimuus auttaa. Ongelma kun ei poistu, jos siltä sulkee silmänsä, päinvastoin. Torjunta pitää tehdä yhteisesti.
Rottien ennaltaehkäisevä torjunta ei ole rakettitiedettä. Ulkoroskisten kannet täytyy pitää kiinni ja roskat painaa kasaan niin, että roskiksen kansi mahtuu kiinni. Jäteastioiden pitää olla myös ehjät. Jos jäteastian pohjassa on pesuveden poistoon tarkoitettu reikä, se pitää tukkia.
Jos rotat ovat jo asettuneet taloksi, niistä pyritään eroon eri keinoin. Tuholaistorjujien mukaan loukut eivät ole tehokas keino. Niihin päätyvät nuoret kokemattomat yksilöt. Loukussa rotta ehtii erittää lajitovereilleen vaarasta ilmoittavaa tuoksua. Siksi loukulla saa kiinni vain 2–3 rottaa. Rotat pitää myrkyttää.
Jos jätehuollon laiminlyöntiin ei löydy syypäätä, ympäristökeskus ottaa yhteyttä kiinteistön isännöitsijään, jotta asia saadaan kuntoon.
Lain mukaan vastuu on ensisijaisesti roskaajan ja seuraavaksi tilan haltijan. Viime kädessä vastuuseen joutuu kiinteistön omistaja.
Alkava omenakausi voi tuoda mukanaan myös ikävän ilmiön: rotat. Maahan pudonneet hedelmät ja lehtikasat houkuttelevat jyrsijöitä. Vastuu jyrsijöiden torjunnasta on taloyhtiön hallituksella ja isännöitsijällä.
Syksyllä puutarhasta syntyy monenlaista kasvijätettä. Kasvijätteet voi kompostoida taloyhtiön pihalla eikä siitä tarvitse tehdä kompostointi-ilmoitusta jätehuoltoviranomaiselle. Onnistunut kompostointi vaatii kerroksellisuutta.
Talouselämä-lehti kertoo, että Espanjan Aurinkorannikolla tyypillinen suomalainen asunnonostaja on hiljattain eläkkeelle jäänyt pariskunta, joka etsii itselleen uudiskohdetta joko Torremolinoksesta tai Fuengirolasta. – He ovat useimmiten myyneet Suomessa omakotitalonsa, ostaneet järvenrantamökin ja muuttaneet pieneen kerrostaloasuntoon kaupungissa. Espanjan Aurinkorannikolta he sitten etsivät kotia, jossa he voisivat viettää talvet, suomalaisomisteisen kiinteistönvälitysyhtiön Strand Propertiesin toimitusjohtaja Sirena Kiviranta kertoo Talouselämälle.
Taloyhtiösaunat tulevat takaisin. Yksityisten huoneistosaunojen sijaan taloyhtiöihin rakennetaan nyt nykyaikaisia yhteissaunoja, joiden varaus omaan käyttöön on helppoa. Taloyhtiösauna voi muistuttaa jopa kylpylää höyrysaunoineen ja porealtaineen.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään