Asuminen vaikuttaa suomalaisten hiilijalanjälkeen enemmän kuin ruoka

EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia. Suomen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2035, mutta EU:n vasta vuonna 2050.

Merkittävä päästöjen vähentäminen tapahtuu asumisessa. Sen osuus yksilön hiilijalanjäljestä on jopa suurempi kuin ruokavalintojen.

Sitrassa kestävän arjen tiimin johtavana asiantuntijana työskentelevä Sari Laine neuvoo Meillä Kotona -lehdessä ekologiseen elämään.

– Riittää, kun yrittää tehdä parhaansa kussakin elämäntilanteessa. Asumisessa tilantarve usein kasvaa esimerkiksi lapsiperheessä sitä mukaa, kun lapset kasvavat. Isompaan asuntoon muuttavan ei tarvitse potea siitä huonoa omaatuntoa.

Poliittista päätöksentekoa tarvitaan isompien kokonaisuuksien hallintaan. Tavallinen kansalainen ei voi päättää, millä energianlähteellä kerrostalokodin lämmittävä kaukolämpö on saatu aikaiseksi.

Neliöillä on merkitystä

Kodin tilojen lämmitys muodostaa keskivertosuomalaisen kohdalla niinkin suuren osan kuin noin puolet kaikista asumiseen liittyvistä päästöistä.

Jos on isompi asunto, eikä kaikkia tiloja käytetä, niitä ei tarvitse lämmittää täysillä, vaan pitää niin sanotusti seisomalämmöllä.

– Iso talo vie myös enemmän päästöjä tuottavia rakennusmateriaaleja ja rakennusvaiheessa siis enemmän energiaa, Laine muistuttaa.

Ei kenenkään tarvitse silti kärvistellä elämänlaatua heikentävässä minikopissa ilmastosyistä.

Sähkö ja lämmön lähteet kuntoon

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki jakautuu asumisen osalta lämmityksen, sähkön, käyttöveden ja talon rakennusaikaisiin päästöihin.

Asukkaan on kaikkein helpointa vaikuttaa sähkön tuottamiin päästöihin. Muuhun kuin lämmitykseen käytetyn sähkön osuus kodin energiankulutuksesta on suunnilleen kolmannes.

– Sähköllä on helppo vaikuttaa päästöihin, sillä sähkösopimuksen kohdalla voi itse kuluttajana päättää, mitä energianlähdettä suosii. Silti kannattaa myös elää sähköä säästäen, Laine muistuttaa.

– Jos on esimerkiksi uusimassa kodinkoneita, kannattaa tarkistaa niiden energialuokka, joka kertoo laitteen energiankulutuksesta.

Kotona voi yrittää välttää hukkalämpöä. Patterin eteen ei kannata asettaa sohvaa tai muutakaan isoa huonekalua. Näin patterin tuottama lämpö pääsee leviämään koko asuntoon, eikä pattereiden tarvitse hohkata niin kuumalla.

Lämmin suihku on energiasyöppö

Vesi vaatii energiaa lämmitäkseen. Tätä energiaa emme huomaa aina säästää. Lämpimän veden kuluttama energia onkin yksi asumisen päästöjen isoista yllätyksistä.

Lämmin suihku kuluttaa minuutissa neljä kertaa enemmän energiaa kuin saunan kiuas, kertoo muiden muassa Sitran ja ympäristöministeriön ylläpitämä Hiilihelppi.fi. Kahden minuutin suihkuttelun energialla käyttää jääkaappia 40 tuntia.

– Kannattaa opetella käymään nopeammin suihkussa tai laittaa saippuan tai sampoon levityksen ajaksi vesi pois päältä.

Suihkuttelu ei aina näy omassa sähkölaskussa, sillä kerrostaloasukkaiden kuuma vesi lämmitetään useimmin kaukoverkossa. Vedenkulutus nostaa siis taloyhtiön lämmityskuluja.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

30.9.2021

Kodilla keskeinen vaikutus suomalaisten onnellisuuteen

Maailman onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa ja Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimuksen mukaan kodin vaikutus suomalaisten onnellisuuteen on keskeinen. Koti nostetaan terveyden ja läheisten rinnalla tärkeimmäksi onnellisuuden lähteeksi. Asuntosäätiön tutkimus vahvisti osaltaan myös suomalaisten yleistä tyytyväisyyttä elämäänsä: kolme neljästä (75 %) kokee olevansa onnellinen.

omakotitalo

26.9.2022

Suomalainen haaveilee yhä omakotitalosta

Suomalaisten unelmakoti on edelleen omakotitalo, selviää LähiTapiolan kyselystä. Talon halutaan olevan omistusasunto ja sijaitsevan luonnon ja palveluiden lähellä. Esteenä unelmille on kuitenkin usein raha.

19.11.2021

Nuoria kiinnostavat etupäässä uudehkot asunnot

Asunnon omistaminen nähdään Suomessa yhä todella tärkeänä. JM Suomen kyselytutkimukseen vastanneista tuhannesta 18-75 -vuotiaasta suomalaisesta 67 prosenttia oli sitä mieltä, että oman asunnon omistaminen on joko todella tärkeää tai melko tärkeää. Lähes puolet (47 %) vastasi, että olisi tällä hetkellä valmis ostamaan 90- tai 2000 -luvulla rakennetun asunnon.

14.10.2021

Vuokralla asuminen yleistyy − Yli 60 prosenttia alle 40–vuotiaasta asuu vuokralla

Vuonna 2020 vuokralla asui 61 prosenttia Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokunnista, kun osuus vuonna 2010 oli 52 prosenttia. Suurinta vuokralla asumisen lisääntyminen on ollut 25–29 ja 30–34 -vuotiaiden asuntokunnissa, joissa vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien asuntokunnissa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti