Kymmenientuhansien taloyhtiöiden tiedot uupuvat yhä sähköisestä huoneistotietojärjestelmästä

Maanmittauslaitoksen mukaan vanhemmat taloyhtiöt ovat siirtäneet tietojaan uuteen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään toistaiseksi varsin vähän. Järjestelmään on kertynyt tähän mennessä tiedot noin 9 000 taloyhtiöstä, joista vanhempia eli ennen vuotta 2019 perustettuja yhtiöitä on noin 4 400.

–  Vasta hyvin pieni osa osakeluettelojen siirroista on tehty, sanoo johtaja Janne Murtoniemi Maanmittauslaitokselta.

Kaikkiaan Suomessa on yli 90 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa on noin 1,5 miljoonaa osakehuoneistoa. Vuoden 2019 alusta lähtien kaikki uudet asunto-osakeyhtiöt on perustettu sähköisesti, eikä osakekirjoja ole enää painatettu paperisessa muodossa.

Murtoniemen mukaan meneillään olevassa osakehuoneistojen tietojen sähköistämisessä on kyse merkittävästä muutoksesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi maanomistustiedot ovat olleet jo aiemmin sähköisessä rekisterissä, mutta huoneistopuolella vastaavaa ei ole ollut olemassa.

–  Merkittävä osuus suomalaisten omaisuudesta on kiinni asunto-osakkeissa, ja ne tiedot ovat olleet isännöitsijöiden mapeissa, hän tiivistää.

Siirrot ensi vuoden loppuun mennessä

Käytännössä tietojen siirtäminen sähköiseen järjestelmään tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin taloyhtiö siirtää osakeluettelonsa Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään, minkä jälkeen jokainen osakas hakee vielä omalle omistukselleen sähköistä omistajamerkintää.

Asunto-osakeyhtiöiden tulee tehdä osakeluettelojensa siirrot ensi vuoden loppuun mennessä. Päätöksen asiassa tekee taloyhtiön hallitus.

–  Asunto-osakeyhtiön ei tarvitse muuttaa yhtiöjärjestystään, jotta osakeluettelon siirto voidaan tehdä, painottaa Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen.

Jos taloyhtiöllä on sopimus isännöintitoimiston kanssa talon asioiden hoidosta, osakeluettelon siirto hoituu käytännössä isännöitsijän kautta. Jos isännöitsijää ei ole, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tai muu tehtävään valtuutettu tekee osakeluettelon siirron osakehuoneistorekisteri.fi-sivustolla olevan siirtopalvelun avulla.

Pienet taloyhtiöt aktiivisimpia

Tähän mennessä osakeluettelojen siirtoja ovat tehneet ennen kaikkea pienemmät taloyhtiöt. Syy tähän on asiantuntijoiden mukaan pitkälti tekninen eli se, että isommat yhtiöt pyrkivät siirtämään tiedot omistuksista Maanmittauslaitokselle yhtenä isona massana sen sijaan, että jokaista osakeryhmää ryhdyttäisiin näpyttelemään ylös erikseen.

–  Tarkoituksena on, että tietoja viedään siirtotiedostona suoraan isännöintijärjestelmästä huoneistotietojärjestelmään. Tästä johtuen siirron sopivasta ajankohdasta kannattaakin keskustella isännöitsijän kanssa. Vasta nyt ensimmäiset isännöintijärjestelmät ovat kehitystyön jälkeen valmiita tähän siirtoon, Hienonen kertoo.

Hienonen varoittaa, että yhtiöjärjestyksen muuttaminen, joka voi olla ajankohtainen ja tarpeellinen syystä tai toisesta, saattaa joissakin tapauksissa hankaloittaa taloyhtiön siirtämistä huoneistotietojärjestelmään. Näin on tilanteessa, jossa isännöintijärjestelmää käyttävät taloyhtiöt tekevät yhtiöjärjestyksen muutoksen Patentti- ja rekisterihallitukselle uudessa sähköisessä muodossa ennen osakeluettelon siirtoa. Tämä estää tietojen massasiirron eli käytännössä siirtotiedoston tallentamisen Maanmittauslaitoksen palvelussa.

–  Ennen huoneistotietojärjestelmään siirtymistä yhtiöjärjestyksen rekisteröinti kannattaa hakea joko sähköisessä vanhassa muodossa tai paperi-ilmoituksella, Hienonen sanoo.

Oman omistuksen sähköinen rekisteröinti maksaa

Osakkailla armonaikaa paperisista osakekirjoista luopumiseen on peräti kymmenen vuotta osakeluettelon siirrosta lukien, ellei esimerkiksi asuntoa sitä ennen myydä. Asunnon myynnin yhteydessä uuden omistajan on haettava omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta kahden kuukauden kuluttua kaupasta tai omistusoikeuden siirtymisestä.

Murtoniemen mukaan Maanmittauslaitos ei peri osakeluettelon siirtämisestä maksua, jos siirto tehdään määräajassa. Sen sijaan, kun yksittäinen osakas muuntaa oman omistuksensa sähköiseen muotoon, Maanmittauslaitos laskuttaa rekisterimerkinnästä 60 euroa osakehuoneistoa kohti. Samainen maksu koskee asuntojen ohella esimerkiksi autopaikkoja silloin, kun ne ovat erillisiä osakkeita.

Jos osakas haluaa säilyttää vanhan paperisen osakekirjan myös sen mitätöimisen jälkeen, se onnistuu 10 euron maksua vastaan. Samoin Maanmittauslaitokselta on Murtoniemen mukaan mahdollista halutessaan tilata osakehuoneistotulosteen, jossa näkyy osakehuoneiston sähköinen omistajamerkintä.

Sähköinen osakekirja sujuvoittaa muun muassa asuntokauppaa

Jos osakekirja on lainan vakuutena pankissa, omistaja voi valtuuttaa pankin tekemään omistuksen sähköisen rekisteröinnin puolestaan. Jos taas osakekirja on kadonnut tai tuhoutunut, sen kuolettamista pitää hakea käräjäoikeudelta ennen kuin sähköisen omistajamerkinnän hakeminen onnistuu.

Jos osakkeenomistaja ei muuta osakekirjaansa sähköiseen muotoon vaaditussa ajassa, hän menettää osakeryhmän osalta äänioikeutensa yhtiökokouksessa. Äänioikeuden saa takaisin, kun sähköinen merkintä on haettu Maanmittauslaitokselta.

Sähköiseen järjestelmään siirtymisestä on asiantuntijoiden mukaan monia hyötyjä. Huoneistotietojärjestelmään siirtyminen merkitsee Hienosen mukaan esimerkiksi taloyhtiölle sitä, ettei sen tarvitse enää vastata osakeluettelon ylläpidosta ja pohtia esimerkiksi juridisesti hankalampien omistajanvaihdostilanteiden yhteydessä, milloin osakeluettelomerkintä voidaan tehdä.

Yksittäisen osakkaan näkökulmasta paperisista osakekirjoista luopuminen sujuvoittaa muun muassa asuntokauppaa. Osakkaan ei myöskään tarvitse kantaa enää huolta siitä, että osakekirja pysyy varmassa tallessa.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

6.7.2022

Pienellä on etunsa

Mikkelissä sijaitseva rivitaloyhtiö As Oy Riviparkko on pieni, mutta toimiva. Riviparkossa pienuus on etu, sillä kaikki tuntevat toisensa ja yhteistyöllä taloyhtiötä saadaan kehitettyä paremmaksi.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

10.3.2022

Kevään yhtiökokouksessa kannattaa puhua pelastussuunnitelmasta

Tiedottaminen pelastussuunnitelmasta on usein taloyhtiössä heikoin lenkki pelastussuunnitelmaa koskevien velvoitteiden täyttämisessä. Vaikka lain edellyttämä pelastussuunnitelma on laadittu, hallituksen vastuulla on siitä tiedottaminen. – Pelastussuunnitelmat on todennäköisesti laajasti laadittu, mutta niitä ei välttämättä ole päivitetty ja pidetty ajan tasalla eikä tiedottamista ole hoidettu, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama arvioi monen taloyhtiön tilannetta.

9.4.2022

Kiinteistöliitto Uusimaa muistuttaa: Taloyhtiöiden turvallisuudesta pitää huolehtia

Kiinteistöliitto Uusimaa kertoo tiedotteessaan turvallisuusasioiden puhuttaneen järjestön jäsenistöä. Liitto kehottaakin taloyhtiöitä valmistelemaan ja panemaan turvallisuusasiat kuntoon ajan kanssa. Kiinteistöliitto Uusimaa painottaa neljää asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon taloyhtiön turvallisuudessa.

29.3.2022

Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet keskimäärin lähellä eläkeikää

Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti