Kadunvarsilatauspisteiden puute hidastaa sähköautojen yleistymistä

Suomessa latausta tarvitsevien autojen määrä kasvaa latauspisteitä rivakammin. Kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa. Tiedot ilmenevät Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista.

VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen toteaa Moottori-lehdessä, että suurin haaste kadunvarsilatauksen rakentamisessa ei ole katutilan ahtaus, vaan kustannukset ja katujen talvikunnossapito.

Sähköautojen sujuva käyttö edellyttää kuitenkin latausverkoston kehittämistä autoilijoiden liikkumistarpeita vastaavasti.

Latauskenttiä 60 kilometrin välein

Euroopan unioni on päivittämässä vähäpäästöisten ajoneuvojen tankkaus- ja latausinfrastruktuuria koskevaa direktiiviä, jonka mukaan valtaväylien varrelle tulisi rakentaa jo vuoteen 2025 mennessä sähköhenkilöautoille latauskentät 60 kilometrin välein.

Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 300 kW, ja ainakin yhdeltä latausasemalta ulos vähintään 150 kW. Latauskentillä tarkoitetaan aluetta, jolla on useita latausasemia. Vuoteen 2030 mennessä latauskentän vaatimukset nousevat kaksinkertaisiksi.

Suomessa moni sähköautoilija hankkii ilmaista virtaa nyt julkisista latauspisteistä kaupoissa asioinnin aikana.

Maailmalla latauspisteongelmaa on ratkottu eri tavoin

Moottori-lehti tietää kertoa, että esimerkiksi Hollannissa kaupunki järjestää latauspisteen niin, että sen toteuttaa autoilijan asuinalueelle kilpailutuksen voittanut yritys.

Oslossa latauspisteitä pyritään ohjaamaan yksityiselle puolelle eli pysäköintitiloihin ja asuintalojen pysäköintialueille. Kaupungin 50 prosentin tuella on saatu rakennettua 50 000 latauspistettä. Kadunvarsilatauspisteitä on siitä huolimatta tarkoitus rakentaa noin 200 kappaletta vuodessa aina vuoteen 2025 saakka.

Oslossa on kadunvarsilla noin 2 000 latauspisteitä. Osa latauspisteistä on ilmaisia, osa maksullisia. Latauspisteet ovat matalatehoisia, joko 7,4 kW tai 3,6 kW, jolloin ne tukevat asukaspysäköintiä, mutta eivät niinkään houkuttele asiointilataukseen. Latauspisteet ovat kaupungin hallinnassa.

Oslo tukee myös pikalatausta vuokraamalla tonttimaata ja ostamalla latauspalveluja. Kaupunki omistaa infran, ja operaattorit operoivat maksuliikennettä.

Tukholma luottaa latauskatuihin

Tukholmassa sähköautoilijoiden lataustarpeita on yritetty ratkaista latauskaduin, joissa on keskitetysti enemmän latauspisteitä asukaspysäköijille. Latausteholla tai asukaspysäköintiluvalla voi ohjata sitä, että sinne tulee vain paikallisia asukkaita tai yövieraita lataamaan. Latauskatuja on parikymmentä ja ne on perustettu erityisesti alueille, missä on paljon asukaspysäköintiä.

– Tukholmassa kaupalliset operaattorit tuottavat latauksen. Teho on 3,7 kW, mutta sitä ollaan nostamassa 11/22 kW:n kuormanhallinnalla, Paakkinen kertoo Moottorille.

Tukholmassa latauspisteiden rakentamisessa huomioidaan Paakkisen mukaan katukunnossapidon vaatimukset ja katujen kehittäminen. Kaupunki ohjaa, toteutus jätetään kaupallisille toimijoille.

Voisiko maailmalta ottaa mallia?

Paakkinen pohtii Moottori-lehden artikkelissa, millaista oppia muiden kaupunkien ratkaisuista voitaisiin ottaa. Testattaisiinko esimerkiksi latauskatua kilpailutuksella jollain alueella? Tai pitäisikö kaupungit velvoittaa lakimuutoksella rakentamaan latauspaikkoja, kun kaupungin katuja avataan asukaspysäköintialueilla?

– Näin suunnitelmallisesti toimien, latauspaikkojen rakentamisen kustannuksia saataisiin alas, jos sähköautojen latauspisteiden tarvitsema putkitus tai kaapelointi rakennettaisiin järkevästi muun kadunrakennuksen yhteydessä, Paakkinen pohtii.

Näin aukaistu katu saisi yhdellä kertaa uumeniinsa kaiken tarvittavan olipa kyse vesiputkista, valokuitukaapeleista, sähkölinjauksista tai ratikkaraiteista.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

28.9.2018

Naapuri osti sähköauton ja haluaa latauspisteen: kuka maksaa?

Sähköautojen yleistyminen pakottaa monet taloyhtiöt miettimään suhtautumistaan sähköautojen lataamiseen. Elokuusta lähtien taloyhtiöille on ollut tarjolla julkista tukea latausjärjestelmien hankintaan, mutta kustannuksia valuu myös taloyhtiöille. LähiTapiola kokosi yleiset kysymykset ja vastaukset aiheesta.

24.10.2018

Kaasu- ja sähköautot yleistymässä – riittääkö infra?

Lähivuosina markkinoille on tulossa yhä enemmän uusia kaasu- ja sähköautomalleja. Kuluttajien valtavirta ei kuitenkaan osta hyviäkään autoja, ellei tankkaus- ja latauspaikkoja saada tuntuvasti lisää. – Uusia kaasuautomalleja on tulossa lisää markkinoille.

29.10.2021

Tutkimus: Ilmasto-olosuhteet vaikuttavat sähköautojen latausratkaisuihin

LUT-yliopiston tutkimushanke ”Sähköautojen latauksen muodostama kuormitus- ja mitoitusteho erilaisissa toimintaympäristöissä” tarjoaa vastauksia sähköautojen latauspisteiden mitoituksen tueksi ja antaa hyvän yleiskuvan kylmien olosuhteiden vaikutuksesta lataukseen. − Mittasimme joukon sähköautoja laboratoriossa ja havaitsimme, että autojen latauksen tehoprofiili on hyvin lämpötilariippuvainen. Lisäksi autojen kuluttama energia lisääntyy ajon aikana kylmissä olosuhteissa, projektipäällikkö Ville Tikka sanoo.

27.11.2018

Sähköautojen latauspisteitä suunnitteilla joka viidenteen taloyhtiöön

Sähköautojen latauspisteitä suunnittelee noin viidesosa taloyhtiöistä, selviää Kiinteistöliiton tuoreesta Korjausrakentamisbarometrista. Kerrostaloyhtiöistä runsaat 20 prosenttia ja rivitaloyhtiöistä vajaat 20 prosenttia suunnittelee latauspisteiden rakentamista vuosina 2018-2022. Lukemat ovat nousseet verrattuna vuotta aiemmin tehtyyn kyselyyn.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti