Kadunvarsilatauspisteiden puute hidastaa sähköautojen yleistymistä

Suomessa latausta tarvitsevien autojen määrä kasvaa latauspisteitä rivakammin. Kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa. Tiedot ilmenevät Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista.

VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen toteaa Moottori-lehdessä, että suurin haaste kadunvarsilatauksen rakentamisessa ei ole katutilan ahtaus, vaan kustannukset ja katujen talvikunnossapito.

Sähköautojen sujuva käyttö edellyttää kuitenkin latausverkoston kehittämistä autoilijoiden liikkumistarpeita vastaavasti.

Latauskenttiä 60 kilometrin välein

Euroopan unioni on päivittämässä vähäpäästöisten ajoneuvojen tankkaus- ja latausinfrastruktuuria koskevaa direktiiviä, jonka mukaan valtaväylien varrelle tulisi rakentaa jo vuoteen 2025 mennessä sähköhenkilöautoille latauskentät 60 kilometrin välein.

Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 300 kW, ja ainakin yhdeltä latausasemalta ulos vähintään 150 kW. Latauskentillä tarkoitetaan aluetta, jolla on useita latausasemia. Vuoteen 2030 mennessä latauskentän vaatimukset nousevat kaksinkertaisiksi.

Suomessa moni sähköautoilija hankkii ilmaista virtaa nyt julkisista latauspisteistä kaupoissa asioinnin aikana.

Maailmalla latauspisteongelmaa on ratkottu eri tavoin

Moottori-lehti tietää kertoa, että esimerkiksi Hollannissa kaupunki järjestää latauspisteen niin, että sen toteuttaa autoilijan asuinalueelle kilpailutuksen voittanut yritys.

Oslossa latauspisteitä pyritään ohjaamaan yksityiselle puolelle eli pysäköintitiloihin ja asuintalojen pysäköintialueille. Kaupungin 50 prosentin tuella on saatu rakennettua 50 000 latauspistettä. Kadunvarsilatauspisteitä on siitä huolimatta tarkoitus rakentaa noin 200 kappaletta vuodessa aina vuoteen 2025 saakka.

Oslossa on kadunvarsilla noin 2 000 latauspisteitä. Osa latauspisteistä on ilmaisia, osa maksullisia. Latauspisteet ovat matalatehoisia, joko 7,4 kW tai 3,6 kW, jolloin ne tukevat asukaspysäköintiä, mutta eivät niinkään houkuttele asiointilataukseen. Latauspisteet ovat kaupungin hallinnassa.

Oslo tukee myös pikalatausta vuokraamalla tonttimaata ja ostamalla latauspalveluja. Kaupunki omistaa infran, ja operaattorit operoivat maksuliikennettä.

Tukholma luottaa latauskatuihin

Tukholmassa sähköautoilijoiden lataustarpeita on yritetty ratkaista latauskaduin, joissa on keskitetysti enemmän latauspisteitä asukaspysäköijille. Latausteholla tai asukaspysäköintiluvalla voi ohjata sitä, että sinne tulee vain paikallisia asukkaita tai yövieraita lataamaan. Latauskatuja on parikymmentä ja ne on perustettu erityisesti alueille, missä on paljon asukaspysäköintiä.

– Tukholmassa kaupalliset operaattorit tuottavat latauksen. Teho on 3,7 kW, mutta sitä ollaan nostamassa 11/22 kW:n kuormanhallinnalla, Paakkinen kertoo Moottorille.

Tukholmassa latauspisteiden rakentamisessa huomioidaan Paakkisen mukaan katukunnossapidon vaatimukset ja katujen kehittäminen. Kaupunki ohjaa, toteutus jätetään kaupallisille toimijoille.

Voisiko maailmalta ottaa mallia?

Paakkinen pohtii Moottori-lehden artikkelissa, millaista oppia muiden kaupunkien ratkaisuista voitaisiin ottaa. Testattaisiinko esimerkiksi latauskatua kilpailutuksella jollain alueella? Tai pitäisikö kaupungit velvoittaa lakimuutoksella rakentamaan latauspaikkoja, kun kaupungin katuja avataan asukaspysäköintialueilla?

– Näin suunnitelmallisesti toimien, latauspaikkojen rakentamisen kustannuksia saataisiin alas, jos sähköautojen latauspisteiden tarvitsema putkitus tai kaapelointi rakennettaisiin järkevästi muun kadunrakennuksen yhteydessä, Paakkinen pohtii.

Näin aukaistu katu saisi yhdellä kertaa uumeniinsa kaiken tarvittavan olipa kyse vesiputkista, valokuitukaapeleista, sähkölinjauksista tai ratikkaraiteista.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

korjausrakentaminen

12.5.2022

Taloyhtiöiden korjaushankkeet kasvussa – Sähköautojen latauspisteet listan kärjessä

Korjausrakentaminen lisääntyy taloyhtiöissä tulevina vuosina. Yleisimpiä korjaushankkeita ovat sähköautojen latauspisteiden asennus, julkisivujen saneeraus ja piharakenteiden parannus. Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrista selviää, miksi korjaushankkeet ovat nyt kasvussa.

28.10.2022

Kaupallinen yhteistyö

Mitä kannattaa ottaa huomioon taloyhtiön energiaremontissa?

Taloyhtiön kannattaa korjaushankkeen aikana parantaa myös energiatehokkuuttaan, sillä energiatehokas rakennus tuo säästöä tulevaisuudessa. Energiaremonttia voi rahoittaa avustuksilla.

Raksystems

esteettömyys

8.9.2022

Esteettömyyskorjauksiin tulossa muutoksia

Kiinteistöliitto kannattaa hallituksen kaavailemia muutoksia asunto-osakeyhtiölakiin. Etenkin luonnosteltu esitys esteettömyyttä parantavia korjauksia koskevan päätöksenteon helpottamisesta sujuvoittaisi taloyhtiön yhteisiin tiloihin tehtäviä esteettömyysremontteja.

sähköautojen latausjärjestelmät

24.5.2022

Nyt on aika investoida sähköautojen latausjärjestelmiin

Sähköautojen määrä kasvaa, ja latauslaitteiden hankinta tulee ennen pitkää eteen jokaiselle taloyhtiölle. Sähköauto- ja latausjärjestelmäasiantuntija Vesa Linja-aho kertoo, millaiseen latausjärjestelmään kannattaa investoida juuri nyt.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti