Hellekesä voi aiheuttaa jopa 400 suomalaisen ennenaikaisen kuoleman, ja ilmastonmuutoksen myötä helteet pahenevat ja yleistyvät entisestään.
Aalto-yliopiston tuore tutkimushanke selvittää rakennusten lämpötiloja ja niiden vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen. Samalla etsitään tehokkaita ja helposti käyttöön otettavia jäähdytyskeinoja.
Rakennusmääräysten mukaan uudet asuinrakennukset pitää Suomessa suunnitella niin, että 27 asteen lämpötilaa ei ylitetä enempää kuin 150 astetuntia kesän aikana. Astetunti tarkoittaa lämpötilan ja ajan tuloa: esimerkiksi kahden asteen ylitys viiden tunnin ajan on yhtä kuin 10 astetuntia.
Suunnittelupöydällä kaikki voi näyttää hyvältä, mutta asukkaille voi silti tulla hikiset oltavat, kertoo Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen.
– Suunnittelussa käytetään keskiarvokesän lämpötiloja 30 vuoden ajalta, ei hellekesän lämpötiloja. Siksi jo nykyisinä hellekesinä sisälämpötilat nousevat uusissa rakennuksissa epämukavan ja jopa vaarallisen korkeiksi, hän toteaa.
Kosonen on ryhmineen mukana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jonka tavoite on selvittää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten sisälämpötiloihin ja ihmisten lämpöviihtyvyyteen. Mukana ovat myös THL, Itä-Suomen yliopisto ja Ilmatieteen laitos.
Aalto-yliopiston tutkijat ovat tehneet muun muassa kenttämittauksia, joissa he analysoivat 8 500 helsinkiläisasunnon lämpötiloja viime kesältä ja vuodelta 2018.
Lisäksi tutkijat laskevat Ilmatieteen laitoksen tekemien skenaarioiden avulla, miten kuumiksi ilman jäähdytystä olevat asuinrakennukset ja hoitolaitokset voivat tulla tulevaisuuden ilmastossa.
Asumisterveysasetuksen mukaan kotien lämpötila ei saisi milloinkaan ylittää 32 astetta. Ikääntyneillä raja on 30 astetta. Kososen mukaan rajat ovat liian korkeat ja ylittyvät jo nykyisin hellekesinä.
Liiallinen kuumuus ei tee sisätiloista vain epämukavia vaan myös terveydelle vaarallisia. Tilastojen mukaan hellekesinä kuolee ennenaikaisesti 350–400 suomalaista, mikä on enemmän kuin tulipaloissa menehtyy vuodessa.
Kyselyn mukaan 19 prosentilla isännöitsijöistä on hallinnoinnissaan kohteita, joissa putkiremontteja on jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia. Osuus on mittaushistorian suurin. Taantuvilla ja väestöään menettävillä alueilla osuus on peräti 36 prosenttia.
Rankkasade kasteli perin pohjin jyväskyläläisen kerrostalon julkisivun ja sisäpuolisia rakenteita. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoja, mutta taloyhtiö ryhtyi ripeästi korjaustoimiin. Yhtiön toiminta palkittiin huhtikuussa valtakunnallisena vuoden taloyhtiötekona.
Porissa jo useampi taloyhtiö on tehnyt päätöksen lunastaa vuokratontti kaupungilta omaksi. Porilaisissa taloyhtiöissä mietityttää, vastaako hinnoittelu edelleen markkinahintaa myös niillä alueilla, joissa vanhojen asuntojen myyntihinnat voivat olla alle 500 euroa neliöltä.
Taloyhtiön toiminnan sujuvuuden kannalta tärkeä kysymys liittyy tiedon omistajuuteen. Kuka oikeasti hallitsee taloyhtiön asiakirjoja, sopimuksia ja kunnossapitoon liittyvää dataa? Vastaus tähän kysymykseen määrittää, kuinka haastavaa on esimerkiksi vaihtaa isännöitsijää.
SokoPro
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään