Hoitamaton piha lisää kiinteistönpidon kustannuksia

Taloyhtiön pihan hoitamattomuudella on euromääräinen hinta. Se herättelee huomaamaan, että istutuksia kannattaa hoitaa säännöllisesti.

Pihan hoitaminen maksaa, mutta hoitamatta jättäminen se vasta maksaakin. Tämän sai todeta hortonomi Heidi Kiuru, kun hän valmisteli viime vuonna ilmestynyttä yamk-opinnäytetyötään Asuinkiinteistöjen viheralueiden hoidon jatkuvuuden takaaminen Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Idea kustannusten vertailemisesta syntyi Kiurun työskennellessä viherrakennusyrityksessä. Hän vastasi Viher-Pirkka Oy:ssä vastavalmistuneiden pihojen takuuajan hoidosta. Kun takuuaika loppui, pihat saattoivat jäädä oman onnensa nojaan.

– Pahimmillaan piha kasvoi horsmaa ja ohdaketta, tukiseipäät ja puut olivat katkenneet eikä istutuksia enää näkynyt. Rupesi oikein suututtamaan, että miten tämä voi olla mahdollista, Kiuru kuvailee näkymiä tonteilla, joiden rakentamiseen oli kuitenkin investoitu keskimäärin sata tuhatta euroa.

Kiuru tähdentää, että myös mallikkaasti hoidettuja alueita oli, mutta rempallaan olevat saivat hänet toimimaan. Hän mietti, mikä herättelisi parhaiten taloyhtiöitä. Monihan tietää hoidetun ympäristön arvon: se lisää asukkaiden viihtyisyyttä ja turvallisuudentunnetta.

Hyvin hoidettu piha on myös viesti ulkopuolelle: se nostaa kiinteistön arvoa ja lyhentää asunnon myyntiaikaa. Kiuru ajatteli, että jos nämä perusteet eivät riitä ympäristöstä huolehtimiseen, eurot voisivat puhua asian puolesta paremmin. Hän päätti laskea hinnan hoitamattomuudelle.

Pihakustannukset jopa puoleen

Heidi Kiuru valitsi tutkittavakseen yhteensä kahdeksan kerros- ja rivitalon pihaa eri puolilla Helsinkiä ja Espoota. Kaikki olivat uudisrakennusten pihoja, joiden hoitovastuu oli siirtynyt takuuajan jälkeen viherurakoitsijalta taloyhtiölle. Viherammattilainen kiersi kohteet ja kirjasi havainnot.

– Nurmikot yleensä hoidettiin, mutta puita ja pensaita oli kuollut ja nurmi oli levinnyt pensas- ja perenna-alueille, Kiuru kertoo tavallisimmista huomioistaan.

Hän arvioi, mitä kunkin pihan kunnostaminen maksaisi. Kustannuksia karttui muun muassa taimien uusimisesta, nurmikoiden kohentamisesta, kitkemisestä ja lannoittamisesta. Kahden pihan laskelmissa piti ottaa huomioon kasvualustan vaihtaminen, sillä perenna-alueet olivat niin pahasti heinittyneitä, ettei niitä saisi kitkemällä kunnostettua.

Kustannukset vaihtelivat eri pihoilla 5 300–15 902 euroon. Kiuru vertasi summia 8 000 euroon, jonka verran pihan säännöllinen hoitaminen maksaa kahden vuoden aikana, jos työn teettää ammattitaitoisella viheralan yrityksellä. Kustannusten vertailu puhui selvää kieltään.

– Säännöllinen hoitaminen tulee halvemmaksi kuin hoitamatta jättäminen.

Hoitamattoman pihan kunnostaminen maksoi jopa kaksi kertaa niin paljon kuin pihan säännöllinen hoitaminen. Vain yhdessä pihassa säännöllinen hoito tuli kalliimmaksi. Se oli istutuspinta-alaltaan pienin. Koska perushoito hinnoitellaan erikokoisilla pihoilla samaksi, pienissä kohteissa korjaaminen voi tulla halvemmaksi kuin hoitaminen.

Hoitamattomuus on varsinkin uusien pihojen ongelma. Kiurun mukaan menee kolmesta viiteen vuotta, ennen kuin istutetut kasvit ovat vallanneet tyhjät alueet ja pärjäävät paremmin rikkaruohoja vastaan.

– Alkuvuosien tehohoito on tärkeää. Jos se laiminlyödään, lopputulos on huono.

Valppaana ottamaan hoitovastuu

Hortonomi arvelee, että retuperällä olevien pihojen taustalla voi olla tietämättömyyttä koko viherrakennusprojektista. Kun piha on valmistunut, rakentaja ja viherurakoitsija pitävät vastaanottotarkastuksen. Viimeistään silloin on syytä sopia takuuajan hoidosta. Sen pituus voi olla kaksi kuukautta, vuoden tai kaksi vuotta.

Tärkeä vaihe takuuaikaisessa hoidossa on kasvuunlähtökatselmus. Silloin katsotaan, että istutukset ja kylvökset ovat hyvässä kasvussa ja että hoitotyö täyttää sovitut laatuvaatimukset. Jos piha on valmistunut keväällä, katselmus pidetään saman vuoden syyskuun loppuun mennessä. Vastaavasti syksyllä valmistunut piha katsastetaan seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Kasvuunlähtökatselmuksen jälkeen viherurakoitsijan takuuaikainen hoitovastuu sopimuksen mukaan joko jatkuu tai päättyy. Jos se päättyy, vastuu pihan hoitamisesta siirtyy taloyhtiölle.

Taloyhtiö voi järjestää jatkohoidon eri tavoin. Usein hoitotyö siirtyy kiinteistöhuoltoyhtiölle, mikä voi olla hyvä tai huono ratkaisu.

– Kiinteistöhuoltoyhtiöitä on erilaisia. Toisissa on aktiivista viherporukkaa, mutta on niitäkin, jotka käyvät vain leikkaamassa nurmikon.

Kiuru kannustaa taloyhtiöitä tekemään hoitosopimuksia entistä enemmän viheralan ammattilaisten kanssa. Heillä on taitotietoa tehdä asiat oikein ja oikeaan aikaan.

– Paras olisi, jos sopimuksia tehtäisiin vaikka useammaksi vuodeksi. Silloin hoito olisi jatkuvaa ja säännöllistä ja joku ottaisi siitä vastuun pidemmällä aikavälillä.

Talkoillakin pihaa voi hoitaa, mutta Heidi Kiuru ei suosittele sitä ainoaksi tavaksi. Talkoot ovat hyvä lisä, ja ne herättelevät huolehtimaan omasta ympäristöstä. Ei myöskään olisi pahitteeksi, jos joka taloyhtiössä asustaisi Puutarha-Pirkko tai -Pentti, joka olisi perillä taloyhtiön piha-asioista ja toimisi niissä innokkaana yhteyshenkilönä.

Artikkeli on julkaistu alun perin Suomen Kiinteistölehdessä 3/2022.

 

Sari Toikkanen

Kirjoittaja on puutarha-alaan perehtynyt freelancer.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

viihtyisä piha yhteisillä välineillä

4.8.2022

Piha viihtyisäksi yhteisillä välineillä

Taloyhtiön piha tulee helpommin hoidetuksi, kun taloyhtiöllä on käytössään yhteiskäyttöisiä työkaluja. Asukkaat osallistuvat pihan kunnossapitoon mielellään, ja varastot pysyvät siisteinä, kun niihin ei tarvitse ahtaa jokaisen omia kottikärryjä ja ruohonleikkureita.
- Yhteishenki auttaa hoitamaan yhteisiä alueita, sanoo Erkki Lonka.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

myrkylliset kasvit

27.6.2022

Taloyhtiön pihan myrkylliset kaunottaret

Monet kauniit, taloyhtiöidenkin pihoilla suositut kasvit ovat myrkyllisiä. Viherammattilainen suosittelee välttämään niitä leikkipaikkojen lähellä, mutta muuten niistä ei tarvitse kokonaan luopua. Vaarallisimmat myrkkymarjat sen sijaan kannattaa jättää istuttamatta.

7.2.2022

Taloyhtiö voi joutua vastuuseen liukastumisesta tai lumen putoamisesta väärään paikkaan?

Kun talvella maa on liukas ja katoille kertyy lunta, taloyhtiöiden vastuu piha-alueidensa hoidosta korostuu. − Taloyhtiöllä on korostunut huolellisuusvelvollisuus kiinteistön ja rakennuksen turvallisuudesta, sanoo Suomen Kiinteistöliiton apulaislakimies Kristel Pynnönen Helsingin Sanomien haastattelussa. Vastuu perustuu muun muassa järjestyslakiin ja asunto-osakeyhtiölakiin.

17.5.2022

Vieläkö ehtii suunnitella piharemontin?

Piharemontti kannattaa suunnitella huolellisesti ennen toteuttamista. Taloyhtiön on hyvä tehdä pihalle kuntokartoitus ja tehdä sen pohjalta hankesuunnitelma. Huolimaton hankesuunnittelu johtaa huonoon lopputulokseen.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti