Ennakoi ja tiedota – Näin onnistut taloyhtiön kevättalkoissa

Nyt on aika alkaa valmistella kevättalkoita. Onnistuneet talkoot syntyvät ennakoiden, tiedottamalla ja suhtautumalla keveästi yhteiseen tekemiseen.

Rakkaat naapurit, pannaan piha kuntoon! Näin myönteisesti alkaa talkoosähköpostiviesti tamperelaisen rivitaloyhtiön Kotipehkun asukkaille.

– Kivasti puhuminen kannustaa, sanoo Kotipehkun hallituksen puheenjohtaja Pilvi Kuitu.

Talkoiden järjestäminen vaatii järjestäjiltä paitsi myönteisen lähestymistavan, myös ennakointia. Kuitu kertoo, että Kotipehkun taloyhtiön hallitus pyytää asukkaita jo hyvissä ajoin varaamaan talkoolauantain kalenteristaan. Ennakkoviesti lähetetään sähköpostiryhmään, johon kuuluu aina joku asukas taloyhtiön 35 huoneistosta.

– Kannustan rutiineihin, Kuitu sanoo.

Valmis sähköpostiryhmä ja erilaiset aikaisempien tapahtumaviestien tekstipohjat helpottavat hallituksen työtä.

Kotipehkun hallituksella on tallessa kevät- ja syystalkoiden työlistat, jolloin vakiotehtäviä tarvitsee vain täydentää. Tyypillisesti näitä ovat kunnostukset, esimerkiksi talvella repsahtaneen postilaatikkotelineen korjaus. Lisäksi tiedostoihin on tallennettu tärkeät yhteystiedot, kuten siirtolavan tuovan yrityksen puhelinnumero.

Talkooennakointiin kuuluu myös talkoovakuutus, jonka taloyhtiön hallitus ottaa vahinkojen varalta.

Kotipehkun hallitus lähettää talkookutsun puolitoista, kaksi viikkoa ennen talkoopäivää. Mukana on työlista, tiedot hallituksen jäsenistä, jotka neuvovat talkoolaisia työtehtävistä, ja tiedot talkooruokailusta.

Työvälineet kuntoon

Jotta työt luistavat talkoopäivänä, hallitus varmistaa, että työvälineet ovat kunnossa ja niitä on riittävästi. Huoltoa kaipaavat koneet huolletaan, polttoainetankit täytetään ja rikkinäisten välineiden tilalle hankitaan uudet.

Kotipehkulla on vanhastaan kaikki pihanhoidon perusvälineet: haravat, pensassakset, kottikärryt, trimmeri ja ruohonleikkurit. Talkoolaiset tuovat itse hanskansa.

Kuidun kokemus on, että asukkaat työskentelevät hyvin itsenäisesti. He merkitsevät nimensä valitsemaansa tehtävään työlistalla, joka on kiinnitetty taloyhtiön ulkoilmoitustaululle, ja ryhtyvät töihin.

– Ensimmäisenä vuonna seisoin pihan keskellä keltaisessa liivissä ja huutelin, että minulta voi kysyä neuvoja. Niitä ei tarvittu. Moni on asunut Kotipehkussa pitkään ja tehnyt aina tiettyjä hommia, kertoo Kuitu, joka toimii nyt kolmatta vuotta hallituksen puheenjohtajana.

Ennen talkoopäivää jotkut kotipehkulaiset ovat ilmoittaneet tekevänsä jotain jo etukäteen. Paljon pomppivaisten lasten perhe on koonnut trampoliinin.

Korona-ajan talkoissa on Kuidun mukaan noudatettu ja noudatetaan jo rutiinilla viranomaisten ohjeita.

– Käytetään maskeja, työskennellessä pidetään etäisyyttä ja tulevassa yhteisruokailussa syödään perhekunnittain.

Vapaaehtoista toimintaa

Talkoisiin osallistuminen on vapaaehtoista. Siksi Kuitu suosittelee suhtautumaan yhteisten alueiden hoitoon keveällä asenteella.

– Auttaa, jos jakaa työt kahteen kategoriaan: Toisen hoitaa aika ja luonto, toinen on kriittinen.

Ruusupuskat voi jättää rehottamaan. Sen sijaan portti pitää korjata, jos lapset pääsevät juoksemaan siitä kadulle. Jos ei itse pystytä korjaamaan, työ tilataan ulkopuoliselta.

Kotipehkun talkoot kestävät lauantaina neljä tuntia, kello 10–14. Jos jotain jää tekemättä, se hoidetaan loppuun sunnuntaina, tai sitten kutsutaan ammattilainen apuun.

Kotipehkulaiset ovat osallistuneet talkoisiin ahkerasti.

– Tilastoa ei ole pidetty eikä osallistumista kytätty, Kuitu kertoo. Hän arvioi, että joka kerta mukana on ollut parikymmentä henkeä noin puolesta rivitalojen asunnoista.

Hyviä osallistumiskannusteita silti on. Asukkaat ovat tykänneet, kun pihalle on tuotu sekajätelava, jonne on voinut kantaa omia romuja. Kotipehkun erityispalkinto on laadukas yhteisruokailu. Ruoan valmistaa talkootyönään Kotipehkussa asuva keittiömestari. Ateria syödään Kotipehkun yhteisötalossa.

Talkoot ovat yhteisöllinen perinne. Yhdessä tekemällä asukkaat voivat säästää rahaa, ja talkoissa tutustuu naapureihin. Tuttuja on helpompi lähestyä asiassa kuin asiassa.

Artikkeli on julkaistu alun perin Suomen Kiinteistölehdessä 3/2022.

 

Anne Kärkkäinen

Kirjoittaja on tamperelainen vapaa toimittaja.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

7.5.2020

Uusi tietopankki avaa taloyhtiön kunnossapitovastuita

Osakkaan ja taloyhtiön kunnossapitovastuut ovat kestopuheenaihe taloyhtiöissä. Kuka maksaa kosteusvaurion korjauskustannukset? Saako rivitalopihalle rakentaa varaston?

5.11.2019

Tutkimus: Joka neljäs taloyhtiön osakas tuntee oman taloyhtiönsä talouden heikosti

Suurin osa suomalaisten taloyhtiöiden osakkaista kokee tuntevansa oman taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen vähintään melko hyvin. Joka neljäs (23 %) osakkaista ei kuitenkaan tiedä, onko omalla taloyhtiöllä lainaa tai mitkä ovat oman taloyhtiön suurimmat menoerät. Tiedot selviävät Realia Isännöinnin IRO Researchillä teettämästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti