Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet pelkäävät turhaan putkiremontin aloittamista, selviää Isännöintiliiton vastavalmistuneesta Putkiremonttibarometri 2015:sta. Isännöintiliitto neuvoo tekemään päätökset remontista suunnitelmallisesti, jotta osakkaiden rahaa säästyy.
Tutkimuksessa haastateltiin ensimmäistä kertaa myös hallitusten puheenjohtajia isännöitsijöiden lisäksi. Mukana oli 89 puheenjohtajaa putkiremontin läpikäyneistä taloyhtiöistä ja 258 sellaista, joilla remontti on joko suunnitteilla tai joilla ei vielä ole tarvetta remontille.
Käsitykset toteutusvaiheen onnistumisesta olivat heikot puheenjohtajilla, joiden taloyhtiössä ei ollut teetetty remonttia. Remontin läpivieneistä hallituksista taas selvä enemmistö arvioi, että urakan yleinen työnjälki oli hyvä, urakkatarjousten aikataulut ja hinnoittelu pitivät ja työt saatettiin hyvin loppuun.
Remontit tehdään yleensä vasta kun ongelma on jo akuutti. Isännöitsijöiltä kysyttäessä kävi ilmi, että ylivoimaisesti suurin syy putkiremonttien käynnistämiseen ovat putkistossa ilmenneet vuodot. Kuntotutkimuksen perusteella remonttiin oli ryhtynyt vain 36 prosenttia vastanneista.
Barometristä selviää, että putkiremonttien hinnoissa on selvää nousupainetta. Erityisesti uusien remonttitapojen hinnat nousevat: sukitus, sujutus ja ruiskuvalu kallistuivat viime vuonna 13 prosenttia.
Taloyhtiöissä kannattaisi teettää putkien kuntotutkimukset hyvissä ajoin ja toimia niiden perusteella.
– Vuotojen korjaaminen maksaa. Jos remontti joudutaan valmistelemaan kiireessä, siitä tulee kokonaisuutena kalliimpi kuin jos putket olisi korjattu ennen vahinkoja. Putkiremontti-ikään tulevien taloyhtiöiden määrä vain kasvaa lähivuosina, Isännöintiliiton asiantuntija Pekka Harjunkoski huomauttaa.
Yleensä putkiremontti tehdään 50-vuotiaassa taloyhtiössä. Viime vuonna remontoitiin eniten 1966 valmistuneita taloyhtiöitä. Putkiremontti käynnistyy keskimäärin 13 kuukauden kuluttua suunnittelun alkamisesta.
Putkiremonttibarometri on Isännöintiliiton vuosittain toteuttama kyselytutkimus. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Aro Systems Oy:n, Consti Talotekniikka Oy:n, Pipe-Modul Oy:n, Sewerex Oy:n ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n kanssa.
Putkiremonttibarometrissa 2015 kokemuksiaan kertoi 255 isännöitsijää. Haastatelluilla isännöitsijöillä oli käynnissä vajaat 700 putkiremonttia. Hallitusten puheenjohtajat olivat kyselyssä mukana ensimmäistä kertaa.
Putkiremontin toteutustavat ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti, ja erityisesti viemärin sukitus on vakiinnuttanut asemansa perinteisen putkiremontin rinnalla. Kysyimme projektinjohtaja Jari Heikkilältä, miten nämä menetelmät eroavat toisistaan ja milloin kumpikin on järkevin valinta.
Sustera
Monissa 2000-luvulla asennetuissa epoksipinnoitetuissa valurautaviemäreissä on havaittu huolestuttavan paljon vuotoja ja tukkeutumisia. Useat taloyhtiöt vaativat joko asennustyössä vaurioituneiden putkien korjaamista tai korjauskulujen maksamista.
Kerrostalossa kulkee monenlaista putkistoa. Niistä tavallisimmat ovat lämmitys-, vesijohto- ja viemärijärjestelmän putket. Taloyhtiön hallituksen jäsenen on hyvä tuntea kiinteistönsä putket korjausrakennushankkeista päättäessään.
Putkiremontti jää usein tekemättä tai sitä lykätään viimeiseen hetkeen tai putkivuotoihin asti. Syitä ovat taloyhtiöiden vaikeudet saada remonttilainaa, heikko taloyhtiöiden taloustilanne ja lisääntynyt korjausvelka, ilmenee Isännöintiliiton kyselystä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään