Vesi- ja viemäriremonttien kokonaiskustannukset ovat kasvaneet ripeästi parin viime vuoden aikana, selviää Kiinteistöliiton syksyn korjausrakentamisbarometrista.
Perinteisen tavan viemärikorjausten kokonaiskustannusten mediaani oli tänä vuonna koko Suomessa hieman alle 1 000 euroa huoneistoneliöltä, kun kaksi vuotta sitten se oli 900 euroa.
Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannusten mediaani oli 1 100 euroa neliöltä, kaksi vuotta sitten noin 990 euroa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella viemärikorjausten mediaanihinta oli noin 890 euroa neliöltä ja kaksi vuotta sitten 785 euroa.
Sisäpuolisten viemärikorjausten mediaanikustannukset nousivat koko Suomessa 240 euroon kahden vuoden takaisesta 174 eurosta. Pelkkien käyttövesiputkien kokonaiskustannusten mediaani oli 208 euroa, kaksi vuotta sitten 177 euroa.
– Kokonaiskustannusten nousu oli kahden vuoden takaista aineistoa ripeämpää, mikä saattaa heijastella viiveellä rakennuskustannusten voimakasta nousua Venäjän hyökkäyssodan käynnistymisen jälkeen, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
– Toisaalta korjausrakentamisen viime vuosien väheneminen on voinut tuoda saamiimme havaintoihin suhteellisesti aiempaa enemmän laajoja hankekokonaisuuksia.
Kerrostaloissa tehdään tänä vuonna eniten vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia, joita ilmoitti noin 10 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä olivat julkisivujen ja vesikaton korjaushankkeet.
– 1970-luvulla rakennetun suuren kiinteistökannan tullessa putkiremontti-ikään on luonnollista, että vesi- ja viemärijärjestelmäkorjausten määrä kasvaa. Oletettavaa on, että putkistosaneeraukset pysyvät kerrostalokannan TOP 3 -yleisimpien korjausten joukossa seuraavan 10 vuoden ajan, arvioi liiton rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen.
Rivi- ja erillistaloissa piharakenteet ja salaojat, ulkovaipan korjaukset sekä vesi- ja viemärijärjestelmien korjaukset olivat yleisimpiä hankkeita. Niitä ilmoitti 7–9 prosenttia vastaajista. Sähköauton latausjärjestelmien hankkeita ilmoitti runsaat viisi prosenttia vastaajista.
Barometrin perusteella taloyhtiöiden korjausrakentaminen vähenee edelleen tänä vuonna. Korjaushankkeita kuitenkin suunnittelee useampi kuin viime vuonna, mikä ennakoinee myös urakointien kasvua ensi vuodesta lähtien.
Vastaushetkellä syys–lokakuussa 32 prosentilla taloyhtiöistä oli korjaushanke menossa tai juuri päättynyt. Menossa olevia hankkeita on hieman viime vuotta vähemmän, mutta hankesuunnittelu- ja suunnitteluvaiheessa olevien yhtiöiden määrä on kasvanut.
Taloyhtiöt ovat kyselyn mukaan saaneet tarjouksia edelleen verrattain hyvin. Tilanne vaihtelee hankkeesta ja paikkakunnasta toiseen.
Kyselyyn vastanneista taloyhtiöiden edustajista 26 prosenttia odotti korjausrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna, 30 prosenttia taas odotti sen supistuvan viime vuoteen verrattuna.
Vuodelle 2026 vastaajista 26 prosenttia odottaa kasvavaa korjaamista, kun taas supistumista odottavia on 27 prosenttia.
– Korjausrakentamisessa on päättymässä kolmas peräkkäinen miinusmerkkinen vuosi, ja tämänhetkinen näkymä on nollakasvu vuodelle 2026. Kevättalvella 2026 yhtiökokousten aikaan nähtäneen, mihin suuntaan vuoden 2026 korjausrakentaminen lopullisesti kallistuu, sanoo Jukka Kero.
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometri selvitettää asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2025 barometriin vastasi 4 074 taloyhtiöpäättäjää. Kysely toteutettiin nettikyselynä 24.9.–14.10.2025.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Kyselyn mukaan 19 prosentilla isännöitsijöistä on hallinnoinnissaan kohteita, joissa putkiremontteja on jäänyt toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia. Osuus on mittaushistorian suurin. Taantuvilla ja väestöään menettävillä alueilla osuus on peräti 36 prosenttia.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään