Sähköiset kiinteistöverotuspäätökset ja tilisiirtolomakkeet tulevat Omaveroon viimeistään 16. maaliskuuta. Postitse ne ovat perillä maaliskuun aikana.
Helsingin kaupunki kannustaa rakennuksien ja kiinteistöjen omistajia tarkistamaan, ovatko tiedot kunnossa. Kaupunki pyrkii korjaamaan selvästi virheelliset rakennus- ja kiinteistötiedot kaupungin ja valtion rekistereissä, ja korjaukset tuovat muutoksia kiinteistöveroon.
Suurin osa korjauksista koskee maapohjan rakennusoikeutta kerrosneliömetreinä sekä rakennuksen pinta-alaa (kokonaisala). Korjausten myötä kiinteistöverotus voidaan toteuttaa mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kiinteistönomistajien kesken.
Korjauksia erityisesti vanhojen rakennusten tiedoissa
Kun Verohallinto toimittaa rakennusten tietojen muutoksista selvityksen, Helsingin kaupunki suosittelee, että kiinteistönomistajat varmistavat myös itse tietojen oikeellisuuden. Verovelvolliset ovat vastuussa veroilmoituksensa oikeellisuudesta.
Suurin osa rakennusten tietoihin tehdyistä korjauksista koskee ennen vuotta 1980 valmistuneita rakennuksia.
Tarkastamisen yhteydessä kokonaisalat on helpointa laskea ajantasaisista rakennuspiirustuksista. Helsingissä piirustuksia voi tarvittaessa tilata PDF-tiedostoina esimerkiksi Lupapisteestä. Tarvittaessa tarkastuksessa voi käyttää ulkopuolista asiantuntijaa.
Kaikki kuntien ja Verohallinnon rekisterien väliset poikkeamat kiinteistöjen rakennustiedoissa eivät tarkoita, että niissä olisi virheitä.
– Kuntien rakennusvalvonnoissa tuotettujen tietojen ja Verohallinnon kiinteistöverotuksen vanhojen rakennustietojen rakenteet eroavat toisistaan, mikä on otettava tietojen tarkistamisessa huomioon, kertoo projektipäällikkö Olli Järvinen.
– Esimerkiksi kokonainen rakennus voi olla kiinteistöverotuspäätöksellä useampana osana johtuen siitä, että alkuperäisen rakennusosan jälkeen rakennettuihin laajennuksiin sovelletaan verotuksessa eri ikäalennusten laskentaperiaatteita.
Tähän maapohjan kiinteistöverotus perustuu
Helsingin asemakaava-alueella maapohjan kiinteistöverotus perustuu yleisimmin rakennusoikeuteen ja asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen.
– Jos kiinteistöverotuspäätöksellä näkyvä maapohjan rakennusoikeus poikkeaa asemakaavakartalle merkitystä rakennusoikeudesta, syy voi olla niin sanotussa kaksitasoasemakaavassa, jolloin maapohjan kiinteistövero perustuu tosiasiallisesti hyödynnettyyn rakennusoikeuteen, sanoo Järvinen.
– Voi myös olla, ettei kiinteistöä ole vielä muodostettu tonttijaon mukaisesti, jolloin asemakaavassa annettua rakennusoikeutta ei välttämättä voida suoraan soveltaa verotuksessa. Nämä tiedot ovat kuitenkin jo pääsääntöisesti kunnossa, joten asia ei lähtökohtaisesti aiheuta maanomistajalta toimenpiteitä.
Lue lisää: Taloyhtiön kiinteistöverot ja verotuspäätös kannattaa tarkistaa
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään